Talouden ja työllisyyden kehitys on ollut odotuksia heikompaa alkuvuoden aikana, mikä on näkynyt työttömyysasteen ennustettua korkeampana tasona. Maailmantalouden kehitykseen liittyy tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Kauppasodan ja tullikiistojen vaikutus voi pahimmillaan olla hyvin merkittävä myös Suomen taloudelle. Ukrainan sodan ja Lähi-Idän tilanteen kehittyminen vaikuttavat myös talouteen, mutta tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa.
Heikensimme ennustetta Työllisyysrahaston tämän vuoden tuloksesta huhtikuussa. Arvioimme, että alijäämä on aiemmin ennakoitua suurempi. Arvioimme samalla, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Vaikka maksuja korotettaisiin arviomme mukaisesti vuodelle 2026, ne pysyisivät matalampina kuin ennen maksutason laskuja vuosille 2024 ja 2025. Annamme varsinaisen esityksen maksutasosta elokuun lopulla.
Suomen talouden ja työllisyyskehityksen heikkenemisestä huolimatta maksuvalmiutemme on pysynyt vahvana koko alkuvuoden, ja olemme hoitaneet työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan rahoitustehtävät onnistuneesti.
Työllisyysrahastoa koskevan lainsäädännön muutoshankkeita on ollut käynnissä useita, kuten työttömyysetuuksien rahoituslain uudistaminen, yleistuki, yhdistelmävakuutus, ansioturvan universaalimalli, lomautusilmoitusajan lyhentäminen sekä koulutuskorvauksen lakkauttaminen. Olemme osallistuneet STM:n johdolla valmisteluihin sekä kommentoineet lakiesitysluonnoksia ja muistioita sekä antaneet lausuntoja.
Työllisyysrahastolle yhdistelmävakuutus tarkoittaa yhtä uutta etuutta rahoitettavaksi. Arvioiden mukaan malli lisäisi Työllisyysrahaston vastuulla olevia menoja noin 10 miljoonaa euroa. Lomautusajan ilmoitusajan lyhentämisen on arvioitu lisäävän Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja arvion vaihdellessa hyvin vähäisestä enimmillään 40 miljoonaan euroon. Koulutuskorvaus on ollut noin 10 miljoonan euron pieni toimeenpanotehtävä ja sen on kokonaan rahoittanut valtio. Korvauksen lakkauttaminen ei vaikuta Työllisyysrahaston tulojen ja menojen tasapainoon eikä aiheuta henkilöstömuutoksia.
Hallituksen puoliväliriihessä käsiteltiin hallitusohjelman mukaisesti selvitystä ansioturvan universaalimallista. Universaalimallin toteuttaminen lisäisi merkittävästi työttömyysturvan menoja. Hallitus päätti, että selvitysten pohjalta ei toistaiseksi käynnistetä jatkovalmistelua.
Vuodesta 2025 alkaen vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä siirtyi valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. Osana tätä muutosta kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajeni kattamaan myös osan ansiopäivärahan perusosasta vähentäen vastaavasti valtion osuutta. Työllisyysrahaston kannalta uudistus muutti työttömyysturvan rahoituksen prosessia hieman, mutta ei vaikuttanut rahoitustehtäväämme.
Työllisyysrahaston joulukuussa 2024 päivitetyn strategian toimeenpano on käynnistynyt alkuvuoden aikana. Strategisina tavoitteinamme on tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta. Näiden seurantaa varten olemme laatineet mittarit, joiden avulla raportoimme säännöllisesti rahaston hallitukselle tavoitteiden toteutumisesta.
Alkuvuoden aikana olemme saaneet pääosin tehtyä IT-palveluidemme siirron uudelle toimittajalle sekä siirtoon liittyvien IT-kyvykkyyksien rakentamisen. Rahaston strategisissa hankkeissa hyödynnetään IT-kyvykkyyksiä entistä tehokkaampien digitaalisten palveluiden toteuttamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Näistä hyvänä esimerkkinä on käynnissä oleva hanke, jossa modernisoimme työttömyysvakuutusmaksupalveluitamme.
Aikuiskoulutustuen alasajo on jatkunut laissa hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Maksettujen tukien määrä on jo alentunut selvästi viime vuodesta. Samalla asiakastyytyväisyys on pysynyt erinomaisella tasolla.
Ilmoitin helmikuussa jääväni eläkkeelle vuoden 2025 lopussa. Tuolloin tulee täyteen yhteensä 11 vuotta Työllisyysrahaston ja sitä edeltävien Työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Näihin vuosiin mahtuu paljon muutoksia, kehitystä sekä erilaisia haasteita ja onnistumisia. Tavoitteeni on koko ajan ollut se, että rahasto pystyy kehittymään ja muuttumaan, jotta lakisääteisten tehtävien hoitaminen sujuu muuttuvassa toimintaympäristössä mahdollisimman hyvin. Erinomaiset osaajat ja hyvät kyvykkyydet luovat vakaan pohjan rahaston onnistumiselle.
Vuoden 2026 alusta uutena toimitusjohtajana aloittaa Työllisyysrahaston nykyinen talous- ja rahoitusjohtaja Karo Nukarinen. Alkuvuoden tulokset on tehty yhteistyöllä niin rahastolaisten kuin sidosryhmiemme kanssa. Erityisesti haluan kiittää koko Työllisyysrahaston henkilökuntaa omistautumisesta ja hyvästä työstä kuluneen puolivuotiskauden ja yhteisten vuosien aikana.
JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja
Janne Metsämäki toimitusjohtaja
