Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus

Jokainen yli 17-vuotias ja alle 65-vuotias työntekijä on työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen. Työnantajana olet työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen, jos olet maksanut kalenterivuoden aikana työntekijöillesi palkkaa yhteensä yli 1 300 euroa. Vuonna 2018 palkkasummaraja oli 1200 euroa.

Maksuvelvollisuus ei koske sinua, jos 

Työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvollisuudesta säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. 

Kyseessä on työsuhde, kun:

  • työstä on tehty työsopimus (työsopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai ns. hiljainen)
  • työ tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun
  • työnantajalla on johto- ja valvontaoikeus
  • työstä saa vastikkeen

Muuta maksuvelvollisuudessa huomioitavaa

Sinun tulee aina pidättää maksuvelvollisen työntekijän palkasta työttömyysvakuutusmaksu, vaikka et maksaisikaan palkkaa vuoden aikana yli palkkasummarajan. Vuonna 2019 palkkasummaraja on 1300 euroa.  Mikäli palkkasumma kalenterivuoden aikana ei ylitä 1300 euroa, jää pidätetty osuus sinulle. Vuonna 2018 palkkasummaraja oli 1200 euroa.

Jos työntekijäsi on sekä eläkkeellä että työskentelee yhä, kuuluu hänen palkkansa maksuvelvollisuuden piiriin. Muistathan, että maksuvelvollisuus päättyy työntekijän täyttäessä 65 vuotta.

Jos olet yrittäjä, maatalousyrittäjä tai maatalousyrittäjän perheenjäsen ja työskentelet yritystoimintasi ohella työsuhteessa toisen palveluksessa, olet maksuvelvollinen toisen palveluksessa tehdyn työn palkasta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä maksuvelvollisuudesta

Kun palkkaat remonttimiehen tai apua kotiin ja teet työntekijän kanssa työsopimuksen, sinusta tulee työnantaja. Työnantajana olet velvollinen myös huolehtimaan työttömyysvakuutusmaksusta.

Jos ostat palvelun yritykseltä tai yrittäjältä, et ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen.

Jos palkkaat kotiisi lasten hoitajan, olet työnantajana velvollinen huolehtimaan työttömyysvakuutusmaksuista. Vaikka palkka koostuisikin kokonaan tai osittain Kelan yksityisestä kodinhoitotuesta, työnantajan velvollisuuksiisi kuuluu maksaa työttömyysvakuutusmaksut myös Kelan osuudesta. Jos lastenhoitaja on alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt, hänen palkastaan ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja. Jos vuoden aikana yhteensä maksettava palkkasumma ei ylitä 1200 euroa (2019 palkkasummaraja on 1300 euroa), ei työnantajalle määrätä työttömyysvakuutusmaksua mutta palkansaajan maksu tulee kuitenkin pidättää maksuvelvollisuuden alaiselta työntekijältä ja palkasta pidetty maksu jää työnantajalle

Kun perustat yhdessä muiden kotitalouksien kanssa ns. lastenhoito- tai siivousringin, huolehtikaa myös työttömyysvakuutusmaksuista.

Jos lastenhoitajan/siivoojan kanssa on tehty vain yksi työsopimus, yksi ringin edustaja hoitaa ilmoitukset ja maksut nimissään. Tällöin rinki on yksi työnantaja ja ringin jäsenet ovat yhdessä vastuussa maksuista.

Työnteettäjät ovat yhteisvastuullisesti työntekijän työnantajia, jos

  • he ovat tehneet yhdessä yhden työsopimuksen työntekijän kanssa,
  • työnteettäjien osuutta työntekijän johdon ja valvonnan osalta ei voida eritellä ja
  • kaikkien työnteettäjien osalta työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

Jos ringin jokainen jäsen on tehnyt työsopimuksen erikseen työntekijän kanssa, jokainen teistä huolehtii työttömyysvakuutusmaksusta ja muista velvoitteista itse.

Osaomistajien maksuvelvollisuus 

Yrityksen osaomistajat maksavat pienempää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kuin työntekijät. On tärkeää, että ilmoitat meille osaomistajan palkkasummatiedot oikein. Vuoden 2018 ja sitä aiempien vuosien osalta tiedot osaomistajista tulee ilmoittaa Työllisyysrahastolle. Vuodesta 2019 alkaen tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Osaomistajatieto ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksen yhteydessä sen lisätietona. Lue lisää palkkatietojen ilmoittamisesta  tulorekisteriin.

Osaomistajan käsite on määritelty työttömyysturvalaissa (1290/2002)

Jos et ole ole yrityksessä johtavassa asemassa, mutta työskentelet yrityksessä tai yhteisössä, olet osaomistaja, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: 

  • sinulla itselläsi on vähintään 50 % kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta 
  • perheenjäsenelläsi on vähintään 50 % kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta
  • sinulla on yhdessä perheenjäsentesi kanssa vähintään 50 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta. 

Jos olet johtavassa asemassa mutta et ole yrittäjä, voit olla työttömyysturvalain mukaan osaomistaja, jos työskentelet yrityksessä ja jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • sinulla on vähintään 15 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta
  • perheenjäsenilläsi tai teillä yhdessä on vähintään 30 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta

 

Testaa oletko osaomistaja

Oletko johtavassa asemassa yrityksessä tai yhteisössä?
Oletko yrittäjä?
Omistatko yrityksestä vähintään 15 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta? Tai onko sinulla itselläsi tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa vähintään 30% osake-pääomasta, äänivallasta tai muusta määrämisvallasta?
Omistatko vähintään 50% kyseisestä yrityksestä tai yhteisöstä?
Onko perheenjäsenilläsi vähintään 50% kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta?
Onko sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa yhdessä vähintään 50% kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta?

Maksuvelvollisuus eri yhtiömuodoissa vuodesta 2016 eteenpäin

Alla olevista taulukoista voit tarkistaa, keitä maksuvelvollisuus eri yritysmuodoissa koskee ja ketkä ovat osaomistajia.

Keskeisiä käsitteitä

Johtava asema: toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai sitä vastaava asema. Hallituksen varajäsen on johtavassa asemassa vain, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin niin usein, että hänellä katsotaan olevan käytännössä samanlainen päätöksentekovalta kuin hallituksen varsinaisellakin jäsenellä.
Perheenjäsen: avio- ja avopuoliso sekä samassa taloudessa asuvat sukulaiset suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa (esimerkiksi lapset, vanhemmat ja isovanhemmat)

Omistus/äänimäärä   Johtava asema  
    Kyllä Ei
Yksin alle 15 %

palkansaaja

palkansaaja

  15-30 % osaomistaja

palkansaaja

  yli 30 % ei maksuvelvollisuutta, koska yrittäjä *

palkansaaja

  50 %  ei maksuvelvollisuutta, koska yrittäjä *

osaomistaja

  yli 50 % ei maksuvelvollisuutta, koska yrittäjä *

osaomistaja

Yhdessä perheenjäsentensä kanssa (omistaa myös itse)

alle 30%

 

Palkansaaja

 

Palkansaaja

 

 

30 -alle 50 %

osaomistaja

palkansaaja

 

50 %

osaomistaja

palkansaaja

 

yli 50 %

ei maksuvelvollisuutta, koska on yrittäjä*

osaomistaja

Perheenjäsenen omistus (ei omista itse)

alle 30% 

 

Palkansaaja

 

Palkansaaja

 

 

30 -alle 50 %

osaomistaja

palkansaaja

 

50 % tai yli

osaomistaja

osaomistaja

Henkilö, joka täyttää YEL 3. §:n tai MYEL 3.-5. §:n ehdot, on yrittäjä tai maatalousyrittäjä, eikä hänellä ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta.

 

Yhtiömuoto   Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus
Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Yrittäjä itse

 

Ei maksuvelvollisuutta

 

 

Yrittäjän puoliso

ei maksuvelvollisuutta

 

Muu samassa taloudessa asuva perheenjäsen, joka saa palkkaa ja on työsuhteessa

osaomistaja

Avoin yhtiö

Yhtiömies*

 

Ei maksuvelvollisuutta

 

  Yhtiömiehen perheenjäsen **

osaomistaja

Kommandiittiyhtiö

Vastuunalainen yhtiömies

 

ei maksuvelvollisuutta

 

 

Yhtiömiehen perheenjäsen**

osaomistaja

 

Äänetön yhtiömies, joka ei ole vastuunalaisen yhtiömiehen perheenjäsen

palkansaaja

 

Äänetön yhtiömies, joka on vastuunalaisen yhtiömiehen perheenjäsen**

osaomistaja

 Henkilö, joka täyttää YEL 3. §:n tai MYEL 3.-5. §:n ehdot, on yrittäjä tai maatalousyrittäjä, eikä hänellä ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta.

Jos avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen määräämisvaltaa on rajoitettu yhtiösopimuksella, tämä vaikuttaa siihen, onko samassa taloudessa asuva perheenjäsen osaomistaja.

Huom. Yllä olevat taulukot eivät sisällä kaikkia erityistilanteita, joten tutustuthan tarvittaessa myös tarkempiin maksuvelvollisuutta ja osaomistajuutta koskeviin ohjeisiin. Lisäneuvoa saat myös asiakaspalvelustamme.

 

Välillinen omistus vaikuttaa maksuvelvollisuuteen

Huomioithan, että mahdollinen välillinen omistus eli omistus toisesta yrityksestä (väliyhteisö) voi vaikuttaa maksuvelvollisuuteesi.

Välillisen omistamisen kriteerit

Jotta väliyhteisöomistamisella on työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutesi kannalta merkitystä, tulee jonkin seuraavista kohdista täyttyä osaltasi:

Osakeyhtiöt

  • omistat itse, perheenjäsenesi omistaa tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistatte vähintään puolet väliyhteisönä olevan osakeyhtiön osakepääomasta TAI
  • omistamienne osakkeiden äänimäärä on vähintään puolet kaikkien osakkeiden äänimäärästä

Muut yhtiömuodot

Olet itse tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa väliyhteisönä olevan

  • avoimen yhtiön yhtiömies
  • väliyhteisönä olevan kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies TAI
  • väliyhteisönä oleva elinkeinoharjoittaja.

Sinun ei tarvitse työskennellä väliyhteisössä, jotta sinut katsottaisiin väliyhteisöomistajaksi.

Yrittäjä väliomistajuuden kautta
Jotta henkilö voi välillisen omistuksen kautta täyttää yrittäjämääritelmän, tulee henkilön omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa väliyhteisöstä yli 50 %. Lisäksi YEL 3 §:n ehtojen on täytyttävä.

Olet välillisen omistamisen kautta osaomistaja, jos edellisten kriteerien lisäksi jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

  • olet johtavassa asemassa ja omistat suoraan tai väliyhteisön kautta yhteensä 15% ja omistat itse väliyhteisöstä vähintään puolet.
  • olet johtavassa asemassa ja omistat yhdessä perheenjäseniesi kanssa tai perheenjäsenesi omistavat suoraan tai väliyhteisön kautta yhteensä vähintään 30 %
  • omistat yksin tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa tai perheenjäsenesi omistavat suoraan tai väliyhteisön kautta yhteensä vähintään 50 %.

Omistamisella tarkoitetaan osakeyhtiössä osakeomistuksen lisäksi myös osakkeiden tuottamaa äänimäärää.

Valtion virastojen työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus

Valtion virastojen työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus poikkeaa yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta.

Valtion virastojen työttömyysvakuutusmaksut

Valtion virasto työnantajana pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jokaisen työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.
Valtion virastot eivät ole velvollisia maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998).

Työttömyysvakuutusmaksun piiriin kuuluvat mm. seuraavat palvelussuhteet:

1. valtion virkamieslain (750/1994) mukainen virkasuhde
2. eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa (1197/2003) tarkoitettu virkamies
3. tasavallan presidentin kanslian virkamies, eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies
4. muu lakiin perustuva julkisoikeudellinen virkasuhde.

Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus kansainvälisissä tilanteissa

Pääsääntöisesti kansainvälisissä tilanteissa työntekijä vakuutetaan työskentelymaan lainsäädännön mukaan.

Lisätietoa työntekijän työttömyysvakuutusmaksu asioista kansainvälisissä tilanteissa saat asiakaspalvelustamme ja tarkempaa neuvontaa kansainvälisissä tilanteissa Eläketurvakeskuksen sivuilta.

Pääsääntöisesti työntekijäsi vakuutetaan Suomessa ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomen lainsäädännön mukaan.

Poikkeuksena ovat EU- ja ETA-maista, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaista tulevat lähetetyt työntekijät sekä kahdessa tai useammassa EU- tai ETA-maassa työskentelevät. Huomioithan, että kaikki kahdenkeskiset sosiaaliturvasopimukset eivät välttämättä koske työttömyysvakuutusmaksua.

Lisäksi tietyin edellytyksin ulkomaisella työnantajalla ei ole maksuvelvollisuutta muun kuin Suomessa asuvan henkilön Suomessa tekemästä lyhytaikaisesta työstä.

Suomeen EU- tai ETA-maista tai sosiaaliturvasopimusmaasta lähetetyt työntekijät
EU- tai ETA-maista tai Sveitsistä tilapäisesti Suomeen työkomennukselle lähetetyt työntekijät vakuutetaan yleensä maassa, josta heidät lähetetään. EU:n alueella tilapäiselle työkomennukselle lähetetty työntekijä voi kuulua lähettävän maan sosiaaliturvan piiriin 24 kuukauden ajan. Tällöin vaaditaan lähetetyn työntekijän A1-todistus.

Lähetetty työntekijä voi pysyä lähettäjämaan sosiaaliturvan piirissä poikkeusluvalla myös 24 kuukautta pidemmän ajan, jos työskentely toisessa EU-maassa kestää enintään viisi vuotta.

Julkisyhteisöjen palveluksessa olevat
Julkisyhteisön palveluksessa olevat EU- tai ETA-maista tai Sveitsistä Suomeen lähetetyt työntekijät, virkamiehet, ja sellaisina pidettävät henkilöt kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin. Heistä ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja Suomeen.

Suomea sitovat sosiaaliturvasopimukset
Jos Suomea sitovissa kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa on työttömyysvakuutusta koskevia määräyksiä, maksuvelvollisuus ratkeaa kyseisten määräysten mukaan.
Suomen ja Kiinan sekä Suomen ja Etelä-Korean väliset sosiaaliturvasopimukset tulivat voimaan 1.2.2017. Molemmissa sopimuksissa on työttömyysvakuutusmaksua koskevia määräyksiä.

Sopimuksettomia maita ovat kaikki muut kuin EU- tai ETA-maat, Sveitsi ja ne maat, joiden kanssa Suomella on työttömyysvakuutusta koskevia määräyksiä sisältävä sosiaaliturvasopimus. Sopimuksettomista maista tulevien työntekijöiden vakuuttamisvelvollisuuden osalta pääsääntönä on vakuuttaatyöntekijä työskentelymaassa. Sopimuksettomasta maasta tuleva työntekijä on vakuutettava tekemänsä työn osalta Suomessa riippumatta työskentelyn kestosta, asuinmaasta ja työnantajan kansalaisuudesta.

Lähetetty työntekijä
Myös sopimuksettomasta maasta tuleva työntekijä voi olla niin sanottu lähetetty työntekijä.

Sopimuksettomasta maasta tulevan työntekijän maksuvelvollisuus
Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta sopimuksettomasta maasta Suomeen tulevan työntekijän Suomessa tekemästä työstä, jos kyseessä on

  • kuljetusliikenteen työ, jonka työntekijä tekee pääosin muualla kuin Suomessa tai
  • työntekijä on Suomessa kokous- tai esiintymismatkalla tai
  • työntekijä on muulla vastaavalla lyhytkestoisella vierailulla, jonka tarkoitus liittyy työntekijän ulkomailla tekemään työhön

Lisäksi edellä mainituissa tapauksissa edellytetään, ettei työnantajan kotipaikka ole Suomessa ja ettei työntekijä asu Suomessa.

Kolmansista maista tulevat kausityöntekijät
Kolmansista maista tulevat kausityöntekijät, joihin sovelletaan kausityölakia, eivät ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden piirissä (laki astui voimaan vuoden 2018 alusta).

Kausityölaki (laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten) koskee kolmansista maista tulevia kausityöntekijöitä. Kolmannen maan kansalaisia ovat muut kuin Euroopan Unionin kansalaiset ja Unionin kansalaisiin rinnastettavat Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset.

Kausityöntekijä oleskelee maassa laillisesti tai tilapäisesti työntekotarkoituksessa. Kausityöntekijä ei asu vakinaisesti Suomessa, vaan hän käy Suomessa töissä kausittain kerran tai toistuvasti useampina vuosina peräkkäin.
Kausityölaki koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä.

Lisätietoa kausityölaista ja sen soveltamisesta saat Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Vakuuttamisen pääsääntö on, että työntekijä vakuutetaan työskentelymaassa työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi lähetettyjä työntekijöitä ja useassa maassa samaan aikaan työskenteleviä.
Kun työntekijä lähetetään ulkomaille töihin, vakuuttamisvelvollisuuteen vaikuttavat seuraavat asiat:

  • kuinka pitkä työkomennus on
  • onko työskentelymaa EU-/ETA-maa
  • onko työskentelymaalla sosiaaliturvasopimusta Suomen kanssa
  • kuuluuko työntekijä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

Suomesta EU- tai ETA-maihin, Sveitsiin ja sosiaaliturvasopimusmaihin lähtevät työntekijät
Työntekijän lähtiessä Suomesta EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin työskentelemään, työntekijä vakuutetaan pääsääntöisesti työskentelymaan lakien mukaan.

Poikkeuksena ovat kuitenkin lähetetyt työntekijät, jotka voidaan vakuuttaa edelleen lähtömaassa eli Suomessa. Tällöin myös työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Lähetetyltä työntekijältä vaaditaan A1-todistus, jonka myöntää Eläketurvakeskus. Lähetetty työntekijä voi kuulua lähettävän maan sosiaaliturvan piiriin 24 kuukauden ajan.

Huom.! Työkomennukselle lähetetty työntekijä voi pysyä lähettäjävaltion sosiaaliturvan piirissä poikkeusluvalla enintään viisi vuotta. Suomessa poikkeuslupa-asioita hoitaa Eläketurvakeskus.

Julkisyhteisön palveluksessa olevat
Julkisyhteisön palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, virkamiehet ja vastaavassa asemassa olevat henkilöt kuuluvat työnantajan kotivaltion sosiaaliturvaan työskennellessään EU- tai ETA-alueella tai Sveitsissä ilman aikarajoitusta.

Suomea sitovat sosiaaliturvasopimukset
Jos Suomea sitovissa kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa on työttömyysvakuutusta koskevia määräyksiä, maksuvelvollisuus ratkeaa näiden määräysten mukaan.

Suomen ja Kiinan sekä Suomen ja Etelä-Korean väliset sosiaaliturvasopimukset tulevat voimaan 1.2.2017. Molemmissa sopimuksissa on työttömyysvakuutusmaksua koskevia määräyksiä.

Sopimuksettomassa maassa työskentelevät työntekijät
Työntekijä, joka lähetetään työskentelemään sopimuksettomaan maahan tilapäisesti, on työttömyysvakuutusvelvollinen.

Kahdessa tai useammassa EU- tai ETA-maassa työskentelevät työntekijät
Kahden tai useamman EU- tai ETA-maan alueella työskentelevään työntekijään sovelletaan työntekijän asuinmaan tai työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä. Työntekijä kuuluu kerrallaan vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin. Työntekijä on työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen siinä maassa, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu.

Asuinvaltion lainsäädäntöä sovelletaan, jos työntekijä harjoittaa huomattavan osan toiminnastaan asuinmaassaan. Huomattavalla osalla tarkoitetaan vähintään 25 % kaikesta työstä.

Jos työntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan ja hänellä on

  •  vain yksi työnantaja tai kaikkien työnantajien kotipaikat ovat samassa jäsenvaltiossa sovelletaan työnantajan/työnantajien kotipaikan lainsäädäntöä
  • useita työnantajia, joiden kotipaikat ovat henkilön asuinmaassa ja yhdessä muussa jäsenvaltiossa sovelletaan ulkomaisen työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä.
  • useita työnantajia, joiden kotipaikat sijaitsevat vähintään kahdessa muussa jäsenvaltiossa kuin työntekijän asuinmaassa sovelletaan työntekijän asuinmaan lainsäädäntöä. Useita työnantajia, joiden kotipaikat sijaitsevat vähintään kahdessa muussa jäsenvaltiossa kuin työntekijän asuinmaassa->sovelletaan työntekijän asuinmaan lainsäädäntöä.
Kahdessa tai useammassa maassa työskentelevällä tulee olla A1-todistus. Suomessa A1-todistuksen myöntää Eläketurvakeskus.

 

Mistä palkasta maksan työttömyysvakuutusmaksua?

Palkka, tulospalkkio tai muu vastike on työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa palkkaa.
Myös esimerkiksi konkurssipesän, palkkaturvasta huolehtivan viranomaisen tai muun sijaismaksajan maksama vastike katsotaan palkaksi.

Yrittäjän palkkaa ei huomioida työttömyysvakuutusmaksuissa.
Sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut perustuvat samaan palkkasummaan. Työnantajan tulee ilmoittaa vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin bruttopalkka, ennakonpidätys ja palkansaajan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Vielä vuoden 2018 palkkatiedot tulee ilmoittaa erikseen Työllisyysrahastolle.

Palkka tulee aina ilmoittaa työttömyysvakuutusmaksuvelvollisena tietona tulorekisteriin, jos palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu. Työnantajalla on velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksu, jos hän maksaa kalenterivuoden aikana työntekijöilleen palkkaa yhteensä yli 1 300 euroa. Jos työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta ei ole, ilmoitetaan tulorekisteritieto käyttäen vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppiä ”ei vakuuttamisvelvollinen”. 

Tutustu tarkemmin ilmoittamisohjeisiin tulorekisterin verkkosivuilla.

Palkkaan luetaan myös työstä maksettava vastike, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi seuraavilla tavoilla:

  1. yleisöltä saatavat palvelu- tai lahjarahat
  2. vakuutuskassalaissa tarkoitetulla sairauskassan maksamalla päivärahalla, jota työntekijä saa laissa säädetyn tai työehto- tai muussa sopimuksessa sovitun palkan sijasta
  3. lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisella yksityisen hoidon tuella tai vastaavalla muulla valtion tai kunnan maksamalla tuella.

Työttömyysvakuutusmaksun piiriin kuuluvat tulolajit

  • Aikapalkka
  • Asuntoetu
  • Autoetu
  • Bonuspalkka
  • Etuusajalta maksettu täydennyspalkka
  • Hätätyökorvaus
  • Iltatyökorvaus
  • Iltavuorolisä
  • Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio
  • Lauantaityökorvaus
  • Lisätyökorvaus
  • Lomaraha
  • Muu maksettu lisä
  • Olosuhdelisä
  • Provisiopalkka
  • Puhelinetu
  • Ravintoetu
  • Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)
  • Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
  • Sunnuntaityökorvaus
  • Tulospalkkio
  • Työaikapankin rahakorvaus
  • Työajantasauskorvaus
  • Työnantajakohtaisen sairaskassan maksama täydennyspäiväraha
  • Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus
  • Työsuhdeoptio, jonka merkintä hinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta
  • Urakkapalkka
  • Vakuutuspalkka
  • Varallaolokorvaus
  • Viikkolepokorvaus
  • Vuosilomakorvaus
  • Yksityisen hoidon tuen kuntalisä
  • Yksityisen hoidon tuki (palkka)
  • Ylityökorvaus
  • Yötyökorvaus
  • Yövuorolisä

 

  • Asuntolainan korkoetu
  • Ateriakorvaus
  • Autoedusta peritty korvaus
  • Ennakonpidätys
  • Henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä (veronalainen 80%)
  • Irtisanomisajan korvaus
  • Kilometrikorvaus (verovapaa)
  • Käyttökorvaus ansiotuloa
  • Käyttökorvaus pääomatuloa
  • Luottamushenkilömaksu
  • Lähdevero
  • Lähdeverovähennys
  • Maksettava palkka
  • Muista luontoiseduista peritty korvaus
  • Muu veronalainen ansiotulo
  • Nettopalkasta vähennettävä muu erä
  • Nettopalkka
  • Odotusajan korvaus
  • Omaishoitajan palkkio
  • Perhehoitajan kustannusten korvaus
  • Perhehoitajan palkkio
  • Perhepäivähoitajan kustannusten korvaus
  • Päiväraha
  • Pääomatuloa oleva suoritus
  • Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun
  • Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun
  • Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun
  • Sovittelijan kulukorvaus
  • Työkorvaus
  • Työnantajan maksama eläke
  • Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen maksu
  • Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen työntekijältä peritty osuus
  • Työntekijän sairausvakuutusmaksu
  • Työntekijän työeläkevakuutusmaksu
  • Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
  • Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka)
  • Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus)
  • Työsuhdematkalipusta peritty korvaus
  • Työsuhdematkalipun verovapaa osuus
  • Ulkomaille maksettu vero
  • Ulosmittaus
  • Urheilijarahastosta maksettu palkka
  • Urheilijarahastoon siirretty palkka
  • Vahingonkorvaus päättämis- ja lomautustilanteissa
  • Vapaaehtoinen korvaus päättämistilanteessa
  • Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu
  • Veronalainen kustannusten korvaus
  • Vähennys ennen ennakonpidätystä
  • Yksityisen hoidon tuki (työkorvaus)
  • Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus
  • Yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha

 

Jos tulolaji on jokin seuraavista, ole yhteydessä asiakaspalveluumme tai tutustu tulorekisterin ohjeisiin 

  • Aloitepalkkio
  • Hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio
  • Henkilöstölle annettu rahalahja
  • Kilometrikorvaus (veronalainen)
  • Kokouspalkkio
  • Luentopalkkio
  • Luottamustoimipalkkio
  • Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu
  • Muu luontoisetu
  • Osakepalkkio
  • Palkkio työsuhdekeksinnöstä
  • Sairausajan osapalkka
  • Synteettinen optio
  • Työsuhteeseen perustuva osakeanti
  • Työsuhdeoptio
  • Voittopalkkio

Työttömyysvakuutusmaksun alaiseksi palkaksi ei lasketa

  • odotusajan palkka (korvaus palkanmaksun viivästymisestä työsuhteen päättyessä)
  • korvaus laittomasta irtisanomisesta
  • lomautuksen aikana irtisanotulle tai irtisanoutuneelle työntekijälle maksettava irtisanomisajan palkka
  • työsopimuksen purkamisen yhteydessä maksettava korvaus
  • muu kuin lakiin perustuva korvaus työsuhteen päättymisestä
  • eroraha
  • työmatkasta saatu veroton päiväraha tai muu veroton työn suorittamisesta aiheutuvan kustannuksen korvaus
  • muuttokustannusten korvaus
  • ulkomailla työskentelystä aiheutuneiden erityisten kustannusten korvaukset
  • työväline-, työvaate- ja muut välittömästi työn suorittamisesta aiheutuneet kustannusten korvaukset.
  • työnantajalta saatu henkilökuntaetu (esim. lainan korkoetu ja maksuton terveydenhoito)
  • sairauskassan maksama lisäpäiväraha (etuus, jota työpaikan sairauskassa maksaa sen jälkeen, kun jäsenen työehtosopimuksen mukainen oikeus sairausajan palkkaan tai täydennyspäivärahaan on päättynyt)
  • esine- tai merkkipäivälahja
  • rojaltit, tekijänoikeuskorvaukset ja työsuhdekeksintökorvaukset
  • koko henkilöstölle maksettu osuus osakeyhtiön voitosta tai käteinen voittopalkkio
  • henkilöstörahaston suoritukset
  • etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhtiön osakkeita alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä
  • työsuhdeoptiot ja niihin rinnastettavat osakesidonnaiset tulospalkkiojärjestelyt
  • osakeyhtiön osakkaan saama voitto-osuus tai osinko.

Palkanmaksuun liittyviä erityistilanteita

Ulkomaan työkomennuksen aikana työttömyysvakuutusmaksun perusteena käytetään sovittua ulkomaantyön vakuutuspalkkaa, joka voi poiketa työntekijälle maksetusta todellisesta palkasta. Työnantajan ja työntekijän sopima vakuutuspalkka voi olla suurempi tai pienempi kuin työnantajan tosiasiallisesti maksama rahapalkka.

Ulkomaantyöstä saatavana työansiona, eli vakuutuspalkkana, pidetään sitä palkkaa, jota vastaavanlaisesta työstä maksettaisiin Suomessa. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään sitä palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan kyseessä olevaa työtä.

Jos työntekijä saa työstään vastikkeena vain luontoisetuuksia eikä lainkaan rahapalkkaa, työttömyysvakuutusmaksujen perusteena käytetään luontoisetujen verotusarvoa. Vaikka työnantaja ei voi pidättää työttömyysvakuutusmaksua puuttuvan rahapalkan vuoksi, hän vastaa silti sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta Työllisyysrahastolle. Työnantaja vastaa työttömyysvakuutusmaksusta myös silloin, kun rahapalkkaa ei jää jäljelle ennakonpidätyksen jälkeen.

Jos työntekijälle ei ole maksettu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa, työnantaja voi pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kahden vuoden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä.

Yhtiöiden, yhteisöjen ja muiden oikeushenkilöiden hallintoelinten jäsenyydestä maksettavat palkkiot eivät kuulu työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden piiriin, ellei palkkion saaja ole työ- tai virkasuhteessa palkkion maksajaan. Jos tehtävästä maksettu korvaus ei ole tarkoitettu vastikkeeksi työstä, vaan korvaukseksi tehtävään käytetystä ajasta, kysymyksessä ei ole työsuhde eikä luottamushenkilö ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen.

Esimerkkejä luottamustehtävissä toimivista henkilöistä ovat kunnanvaltuuston, -hallituksen tai lautakuntien jäsenet, etujärjestöjen, yhdistysten ja yhtiöiden johtokuntien, hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet. Hallituksen jäsenet saattavat olla työsuhteessa työnantajaan, jolloin henkilön palkat ja palkkiot kuuluvat normaalisti työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden piiriin.

Jos praktikkoeläinlääkäreiden palkka koostuu kunnan maksamasta peruspalkasta, päivystyskorvauksista ja praktiikkatuloista, maksetaan työttömyysvakuutusmaksu kunnan maksaman palkan ja eläkkeen perusteeksi vahvistettujen palkkioiden yhteissummasta.

 

Työnantajalla on työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus myös tilanteissa, joissa osan palkasta maksaa joku muu kuin työnantaja itse.

Esimerkiksi lastenhoitaja on työsuhteessa lapsen vanhempiin, mutta Kela voi maksaa osan palkasta tai koko palkan yksityisen hoidon tai muuna vastaavana tukena. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan tällöin tuen ja palkan yhteissummasta. Lapsen vanhemmat ovat työnantajina velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksut, vaikka Kelan tuen lisäksi ei maksettaisi muuta palkkaa.
Kela tai muu maksaja ei tee työnantajan puolesta pidätystä maksamastaan osuudesta.

Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot vakuutusmaksujen perusteeksi. Valvonnassa käytetään Verohallinnolta ja muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Työllisyysrahasto vertailee tietoja myös yhteistyössä Eläketurvakeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa. Näitä tietoja verrataan työnantajan ilmoittamiin tietoihin.

Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteriajan valvonta tulee perustumaan pääasiassa tulorekisteriin ilmoitettuun tietoon, sekä yhteistyöhön Verohallinnon, muiden viranomaisten ja sosiaalivakuuttajien kanssa.

Olemme yhteydessä työnantajaan, jos valvonnassa saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vakuutusmaksun perusteena olevat palkat ovat virheelliset tai työnantaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa kokonaan. Valvonnan seurauksena työnantaja voi joutua maksamaan työttömyysvakuutusmaksua takautuvasti tai saada maksun palautusta.

Jos olet saanut valvonnan kuulemiskirjeen tai selvityspyynnön:

  • Vastaa kirjeeseen määräpäivään mennessä.
  • Käytä vastauslomaketta.
  • Muista tarvittavat liitteet.
  • Ota yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää.

Huomioi, että emme hyväksy itse tehtyjä laskelmia ilman niitä tukevia dokumentteja. Tulosta raportit aina suoraan palkkahallinnon ohjelmasta.

Selvityksen antamiseen ei voi käyttää sähköistä asiointipalveluamme. Lähetä vastauslomake liitteineen joko postitse lomakkeessa olevaan vastauslähetysosoitteeseen tai suojatulla sähköpostilla osoitteeseen vakuutusmaksuvalvonta@tyollisyysrahasto.fi

 

Sivu päivitetty: 15.1.2019