Ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen Työllisyysrahaston tulos on ylijäämäinen. Rahaston nettovarallisuus oli 1,67 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Työllisyysrahasto voi tasapainottaa koronaviruksen horjuttamaa talouttaan tarvittaessa suhdannepuskurilla ja lainarahoituksella. Työllisyysrahasto on julkaissut vuoden 2019 vuosikertomuksensa, joka on luettavissa verkossa osoitteessa talous.tyollisyysrahasto.fi.
Aiempina vuosina parantuneen työllisyyden ansiosta Työllisyysrahasto pystyi alentamaan sekä työnantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä keskimäärin 0,49 prosenttia vuodelle 2019. Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta ja palkansaajilta viime vuonna yhteensä 2 656 miljoonaa euroa.
Kohentunut työllisyys vähensi myös työttömyyskassojen ansiopäivärahaan ja Kelan peruspäivärahaan maksettavia summia. Työllisyysrahasto rahoitti työttömyysturvaa yhteensä 1 160 miljoonalla eurolla vuonna 2019.
Työllisyysrahasto on kerryttänyt parempina taloudellisina aikoina suhdannepuskuria, jotta sitä voitaisiin käyttää tarpeen vaatiessa. Työllisyysrahaston suhdannepuskuri oli 31.12.2019 tällä hetkellä lähellä lailla säädettyä enimmäismääräänsä. Syksyllä 2019 rahasto maksoi viimeisen 600 miljoonan euron erän lainasta, jonka se otti lisääntyneiden työttömyysturvamenojen kattamiseksi vuonna 2015.
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki on tyytyväinen vuonna 2019 perustetun rahaston ensimmäiseen toimintavuoteen: ”Vuoden aikana rakensimme toimintamme perustaa. Veimme eteenpäin monia kehittämishankkeita, jotta pystymme tarjoamaan parempaa ja tehokkaampaa palvelua asiakkaillemme. Olimme neljän ensimmäisen organisaation joukossa ottamassa kansallista tulorekisteriä käyttöön. Käyttöönotto ja valmistelutyöt onnistuivat hienosti niin työttömyysvakuutusmaksuissa kuin myös aikuiskoulutusetuuksissa.”
Ennätysvuosi aikuiskoulutustuen saajien määrässä
Aikuiskoulutustukea sai viime vuonna 25 701 henkilöä. Tämä on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Ammattitutkintostipendin saajia oli 26 187. Aikuiskoulutustukia ja ammattitutkintostipendejä maksettiin viime vuonna yhteensä 187 miljoonaa euroa.
Rahasto on hyödyntänyt tulorekisteritietoja työttömyysvakuutusmaksujen laskutuksessa vuoden 2019 alusta alkaen. Tulorekisterin käyttöä laajennettiin aikuiskoulutustukihakemusten käsittelyyn vuoden 2020 alussa, mikä vaati suuria järjestelmäkehitystöitä ja uuden oppimista viime vuoden aikana.
Viime vuonna valmisteltiin yhdessä ministeriöiden ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa lakiuudistusta, joka muuttaisi aikuiskoulutustuen hakemista, määrää ja opintovaatimuksia. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020.
Koronavirus vaikuttaa myös Työllisyysrahaston talouteen
Työllisyysrahasto arvioi työllisyysnäkymien heikkenevän selvästi. Koronaviruksen vaikutuksia ei vielä tilinpäätöstä laadittaessa kyetty ottamaan huomioon. Tämän hetkinen näkemys on, että Suomen talous ajautuu taantumaan ja bruttokansantuote supistuu merkittävästi.
”Taloustilanne oli vielä vuonna 2019 kohtuullisen myönteinen. Onnistuimme kasvattamaan suhdannepuskuria lähelle enimmäismääräänsä. Sijoitimme varoja maltillisella sijoitusstrategialla ja saavutimme 0,8 prosentin tuoton. Olemme aiempia vuosia paremmassa asemassa vastaamaan kasvaviin työttömyysmenoihin”, tiivistää Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen.
Työllisyysrahasto seuraa työttömyysmenojen kehitystä ja on vedonnut Suomen hallitukseen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Työllisyysrahasto tekee ehdotuksen vuoden 2021 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa, jonka jälkeen eduskunta vahvistaa maksut.
Työllisyysrahaston vuosikertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa talous.tyollisyysrahasto.fi
Lisätiedot:
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki, puh. 040 522 3614
Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja, Tapio Oksanen, puh. 040 539 4651
LIITE 1 Avainluvut vuodelta 2019
LIITE 2 Suhdannepuskuri ja nettovarallisuus
LIITE 3 Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut
LIITE 4 Maksetut aikuiskoulutustuet
