Vastuunrajoitus

Tällä verkkosivustolla annetut tiedot eivät ole arvopapereita koskeva myyntitarjous Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Hongkongissa, Japanissa, Singaporessa tai missään muussa maassa, jossa tällainen tarjous olisi vastoin lakia. Arvopapereita ei ole rekisteröity eikä rekisteröidä Yhdysvaltain arvopaperilain (US Securities Act of 1933) mukaisesti, eikä arvopapereita voida suoraan eikä välillisesti tarjota tai myydä Yhdysvalloissa taikka Yhdysvaltain arvopaperilain Regulation S -säännöksessä määritellyille yhdysvaltalaisille henkilöille (US persons) tai tällaisten henkilöiden lukuun.

Mitään tällä verkkosivustolla ei pidä tulkita kehotukseksi tai tarjoukseksi myydä tai ostaa Työllisyysrahaston liikkeeseen laskemia arvopapereita. Työllisyysrahasto antaa tällä verkkosivustolla esitetyt tiedot vilpittömässä mielessä ja ainoastaan tiedoksi.

Siirry suoraan sisältöön.
Pörssitiedote

Työllisyysrahasto: Työllisyysrahaston puolivuosikatsaus 1.1.2022−30.6.2022

PÖRSSITIEDOTE 24.8.2022 10.20

Työllisyysrahasto 
Pörssitiedote 
24.8.2022 Klo 10.20 

Tämä tiedote on tiivistelmä Työllisyysrahaston tammi–kesäkuun 2022 puolivuosikatsauksesta. Puolivuosikatsaus on kokonaisuudessaan tiedotteen liitteenä ja luettavissa verkkosivuilta osoitteesta https://talous.tyollisyysrahasto.fi/ 

Puolivuositulos muodostui ylijäämäiseksi hyvän työllisyyskehityksen ansiosta 

  • Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot yhteensä 1 715 (1 647) miljoonaa euroa 

  • Maksetut työttömyysetuudet, aikuiskoulutusetuudet ja hallintokulut yhteensä 1 584 (2 093) miljoonaa euroa  

  • Nettovarallisuuden muutos (puolivuositulos) 99 (-444) miljoonaa euroa  

  • Nettovarallisuus 732 (31.12.2021: 633) miljoonaa euroa  

  • Sijoitukset ja varat yhteensä 2 101 (31.12.2021: 2 018) miljoonaa euroa  

  • Nostettuja lainoja ja muita velkoja yhteensä 1 369 (31.12.2021: 1 385) miljoonaa euroa 

  • Työttömyysaste 6,8 % kesäkuu 2022 (7,6 % kesäkuu 2021)  

  • Sijoitusten tuotto -2,7 % (+0,3 %)   

Toimitusjohtaja Janne Metsämäki: 

Vuoden 2022 alussa, kahden koronavuoden jälkeen, Suomen talous oli vahvassa kasvussa ja työllisyys parani hyvälle tasolle. Työttömyyden väheneminen alkoi näkyä Työllisyysrahaston tuloksessa, kun työttömyysturvamenot laskivat. Talouden näkymät kuitenkin synkkenivät selvästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuun lopussa. Sodan vaikutukset heijastuvat monella tavalla maailman ja Suomen talouteen. Myös Työllisyysrahastossa tarkistimme alaspäin arvioitamme vuoden 2022 tuloksesta. Tammi–kesäkuun aikana työllisyyskehitys säilyi kuitenkin hyvänä, ja tuoreimmissa katsauskauden jälkeisissä ennusteissamme lähikuukausien näkymiä on parannettu. Vaikuttaisi siltä, että Ukrainan sodan ja sen seurausten negatiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen tulevat viiveellä.  

Sodan alettua olemme rahastossa lisänneet varautumistamme erilaisiin sodasta aiheutuviin uhkiin. Olemme entisestään tiivistäneet talouden seurantaa ja raportointia Finanssivalvonnalle. Olemme myös nostaneet valmiuttamme kyberturvallisuusuhkiin varautumisessa sekä panostaneet henkilöstömme jaksamiseen ja hyvinvointiin uudessa haastavassa tilanteessa.  

Kesäkuussa eduskunta hyväksyi muutosturvaa ja työttömyysturvan lisäpäiviä koskevan lakiesityksen, jonka mukaan työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain ja tilalle tulee muutosturvapaketti, jonka rahoituksesta me Työllisyysrahastossa vastaamme. Aloitimme valmistautumisen uuteen rahoitustehtävään ja lisäpäivien poistumiseen jo viime vuonna mm. rakentamalla uutta tietojärjestelmää maksujen keräämistä varten.  

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta onnistuimme vuoden ensimmäisellä puoliskolla hoitamaan lakisääteiset palvelumme tavoitteidemme mukaisesti. Asiakastyytyväisyys rahaston palveluihin on hyvällä tasolla ja esimerkiksi aikuiskoulutustuen maksuhakemusten käsittelyn automaatioaste on noussut erinomaiselle tasolle. Kiitos hyvästä työstä kuuluu kaikille rahaston työntekijöille.  

Maksuvalmiutemme on pysynyt hyvänä, ja työttömyysetuuksien rahoitus on varmistettu. Alkuvuodesta uusimme pankkilainalimiittimme, mikä toi lisää varmuutta maksuvalmiuteemme.  

Keväällä Työllisyysrahaston hallitus antoi arvion ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuista ja arvion mukaan maksuissa olisi korotuspainetta vuodelle 2023. Talouden näkymät vuodelle 2023 ovat puolivuosikatsausta laadittaessa hyvin vaikeasti ennustettavat ja epävarmat. Työllisyysrahaston hallintoneuvosto antaa ehdotuksen vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksusta sosiaali- ja terveysministeriölle elokuussa 2022.  

Työllisyysrahaston toimintaympäristö 

Venäjän käynnistämä hyökkäys Ukrainaan heijastui laajasti rahaston toimintaympäristöön alkuvuoden aikana. Maailmanlaajuinen energian ja ruuan hintojen nousu näkyi taloudessa mm. korko-odotusten nousuna sekä kuluttajien luottamuksen laskuna. Edellä mainitut seikat heikensivät talouden kasvuodotuksia ja vaikuttivat myös Työllisyysrahaston talousnäkymiin. 

Hyvä työllisyyskehitys kuitenkin jatkui Suomessa katsauskaudella ja työllisyysaste nousi korkeimmalle tasolle pitkään aikaan. Ennusteissa oleva inflaation kiihtyminen ja talouskasvun hidastuminen merkitsevät lähiaikoina lisähaasteita Suomen kansantaloudelle. Todennäköisyys talouden kääntymisestä taantumaan on lisääntynyt viimeisten kuukausien aikana.  

Vuonna 2022 sijoitusmarkkinoiden kehitystä on pitkälti hallinnut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama raaka-ainehintojen nousu, inflaation kohoaminen sekä yleinen epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä. Tämä on muun muassa näkynyt osakekurssien laskuna, korkotason nousuna sekä luottoriskimarginaalien kohoamisena. Useimmissa sijoitusluokissa on koettu merkittäviä arvonpudotuksia alkuvuoden 2022 aikana. Työllisyysrahasto on sijoittajana pitkälti korkosijoittaja ja tarkastelukaudella tapahtuneet muutokset korkotasossa, luottoriskimarginaaleissa sekä osakekursseissa ovat heijastuneet negatiivisesti sijoitusten arvostuksiin.  

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden näkymät 

Katsauskauden jälkeen talouden näkymät ovat edelleen epävarmat. Energian hintojen nousu ja riippuvuus Venäjän tuottamasta energiasta heijastuu monen EU-maan talouteen. Tulevan talven osalta vaikutuksia arvioidaan tulevan energiaa käyttävälle teollisuudelle, kaikille sähkönkäyttäjille ja myös kotitalouksien lämmitykselle. Koronapandemia ei myöskään ole ohi, vaan uutta aaltoa ennustetaan syksyksi, vaikka yhteiskuntien palautuminen normaalioloihin onkin jatkunut myös kesän aikana.  

Suomen talouden ja työllisyyden näkymät ovat vielä puolivuosikatsausta laadittaessa kohtalaiset, mutta talouden suunta riippuu paljolti siitä mitä koko Euroopan taloudessa ja muilla keskeisillä vientimarkkinoilla tapahtuu. Arvioimme, että työllisyys säilyy varsin hyvällä tasolla loppuvuoden 2022 aikana ja että Työllisyysrahaston tulos olisi muodostumassa ylijäämäiseksi vuonna 2022.  

Työllisyysrahasto tekee esityksen vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi elokuussa. Keväällä antamamme arvion mukaan maksujen korotustarve on 0,00–0,50 prosenttiyksikköä. 

 

Helsingissä 24. päivänä elokuuta 2022 
Työllisyysrahasto 
Hallitus 

 
Lisätietoja: 

Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, 040 522 3614 
Tapio Oksanen, johtaja, talous ja rahoitus, 040 539 4651 

Jakelu: 

NASDAQ OMX Helsinki 
Tiedotusvälineet 
www.tyollisyysrahasto.fi 

Tietoja julkaisijasta Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Liitteet

Kategoriat: Työllisyysrahasto