Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja alentavan vaikutuksen vuoksi maksamamme
rahoitusosuudet pienenivät, vaikka työttömyysaste oli viime vuotta korkeampi.
Talouden ja työllisyyden kehitys on ollut odotuksia heikompaa alkuvuoden aikana, mikä on näkynyt työttömyysasteen ennustettua korkeampana tasona. Maailmantalouden kehitykseen liittyy tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Kauppasodan ja tullikiistojen vaikutus voi pahimmillaan olla hyvin merkittävä myös Suomen taloudelle. Ukrainan sodan ja Lähi-Idän tilanteen kehittyminen vaikuttavat myös talouteen, mutta tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa.
Heikensimme ennustetta Työllisyysrahaston tämän vuoden tuloksesta huhtikuussa. Arvioimme, että alijäämä on aiemmin ennakoitua suurempi. Arvioimme samalla, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Vaikka maksuja korotettaisiin arviomme mukaisesti vuodelle 2026, ne pysyisivät matalampina kuin ennen maksutason laskuja vuosille 2024 ja 2025. Annamme varsinaisen esityksen maksutasosta elokuun lopulla.
Suomen talouden ja työllisyyskehityksen heikkenemisestä huolimatta maksuvalmiutemme on pysynyt vahvana koko alkuvuoden, ja olemme hoitaneet työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan rahoitustehtävät onnistuneesti.
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.
Työttömyysvakuutusmaksut ja maksetut rahoitusosuudet sisältävät myös valtion ja kuntien osuudet. Suluissa tammi-kesäkuun 2024 luvut.
Keräämiemme työttömyysvakuutusmaksujen kertymä jäi ensimmäisellä vuosipuoliskolla ennakoidusti vertailukautta selkeästi matalammaksi, työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen vuoksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja alentavat vaikutukset näkyivät, sillä maksamamme rahoitusosuudet alentuivat selkeästi edellisvuoteen verrattuna korkeammasta työttömyysasteesta huolimatta.
Puolivuositulos (nettovarallisuuden muutos) jäi matalampien työttömyysvakuutusmaksujen ja heikon työttömyystilanteen vuoksi ennakoidusti alijäämäiseksi, mutta alijäämä oli pienempi kuin vertailukautena. Maksuvalmiutemme on pysynyt vahvana koko alkuvuoden.
Palveluihimme tyytyväisten ja hyvin tyytyväisten asiakkaiden osuus (CSAT) oli erinomaisella tasolla, keskimäärin 88 (84) %:ia vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat puhelimitse saamaansa palveluun. Kokonaistyytyväisyyttä laski työttömyysvakuutusmaksujen asiointipalvelu, jonka viime vuonna aloitettu uudistushanke jatkuu.
Aikuiskoulutusetuuksien asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla etuuksien lakkautuksesta huolimatta. Korkean automaatioasteen ansiosta olemme saaneet hakemukset käsiteltyä nopeasti.
Päivitetyn strategiamme toimeenpano käynnistyi alkuvuodesta. Strategisina tavoitteinamme on tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta.
IT-palveluidemme siirto uudelle toimittajalle eteni loppusuoralle, mikä mahdollistaa entistä tehokkaampien digitaalisten palveluiden toteuttamisen ja asiakaskokemuksen parantamisen. Näistä hyvänä esimerkkinä on käynnissä oleva hanke, jossa modernisoimme työttömyysvakuutusmaksupalveluitamme.
Helmikuussa pitkäaikainen toimitusjohtajamme Janne Metsämäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle 31.12.2025. Metsämäellä tulee tuolloin täyteen 11 vuotta Työllisyysrahaston ja sitä edeltävien Työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Rahaston hallitus valitsi hänen seuraajakseen rahaston talous- ja rahoitusjohtaja Karo Nukarisen kesäkuun kokouksessaan. Nukarinen aloittaa uudessa tehtävässään 1.1.2026.
Teknologia- ja kehityspalvelualueen johtaja Virpi Halme sekä HR- ja viestintäpalvelualueen johtaja Katja Knaapila siirtyivät pois rahastosta alkuvuoden aikana. Rahaston hallitus valitsi rahaston Head of PMO Antti Lähteen uudeksi teknologia- ja kehityspalvelualueen johtajaksi 25.3. alkaen. HR ja viestintä palvelualueen johtajan tehtävät jaettiin väliaikaisesti johtoryhmän kesken.
Toimitusjohtaja Janne Metsämäki (vas.) ja talous- ja rahoitusjohtaja Karo Nukarinen.
