Alkuvuoden tulos kääntyi ylijäämäiseksi: korkeampi työttömyysvakuutusmaksu kasvatti
tuottoja, ja hallitusohjelman säästötoimet vähensivät edelleen
rahaston maksamia rahoitusosuuksia.
Alkuvuonna Suomen talous piristyi viime vuodesta, talouskasvu kiihtyi ja kuluttajien luottamus parani. Työttömyys kuitenkin kasvoi. Työttömyyden rakenteen muutos on myös jatkunut: ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut ja työmarkkinatuen (toukokuusta alkaen yleistuen) saajien määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Epävarmuutta maailmantalouteen luovat edelleen Ukrainan sodan jatkuminen sekä epävakaus ja sotilaalliset iskut Lähi-idässä.
Työllisyysrahaston alkuvuoden tulos kääntyi ylijäämäiseksi kasvaneiden tulojen ja alentuneiden menojen seurauksena. Työttömyysvakuutusmaksujen tasoa nostettiin 0,6 prosenttiyksikköä historiallisen matalalta tasolta kahden voimakkaan laskuvuoden jälkeen vuodelle 2026, mikä lisäsi rahaston tuloja. Hallitusohjelman säästötoimet vaikuttivat ansiosidonnaisiin työttömyysturvamenoihin laskevasti. Sen seurauksena rahaston rahoitusmenot olivat aiempia vuosia alhaisemmat, vaikka työttömyysaste oli korkeampi.
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Karo Nukarinen
Työttömyysvakuutusmaksut ja maksetut rahoitusosuudet sisältävät myös valtion ja kuntien osuudet. Suluissa tammi-kesäkuun 2025 luvut.
Rahaston keräämien työttömyysvakuutusmaksujen kertymä kohosi, vuodelle 2026 tehdyn työttömyysvakuutusmaksutason korotuksen vuoksi.
Rahaston maksamat rahoitusosuudet alentuivat selkeästi korkeasta työttömyydestä huolimatta. Hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutukset näkyivät edelleen rahaston vastuulla olevien ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työttömyysturvan ajalta kertyneen eläketurvan menojen laskuna.
Rahaston puolivuositulos (nettovarallisuuden muutos) ylitti ennakkoarviot ja oli ylijäämäinen.
Työttömyysvakuutusmaksupalvelun CSAT (tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus kaikista vastanneista) oli 83 (86) % vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Palvelukanavista parhaan tuloksen saavutimme puhelinpalvelussamme, jossa 87 (92) % vastanneista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Asiointipalvelun CSAT parani merkittävästi 32 %:ista 46 %:iin, mutta se on yhä muita kanavia matalampi ja laskee siksi edelleen asiakastyytyväisyyden kokonaistulosta.
Jatkoimme työttömyysvakuutusmaksupalveluidemme modernisointityötä, jonka tavoitteena on entistä sujuvampi asiakaskokemus ja palveluiden toimivuus.
Uudistuksia tukevat viime vuonna käyttöönotetut vahvistetut IT-kyvykkyydet, jotka luovat kestävän pohjan palveluidemme pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Vuoden 2026 alkupuoliskolla tapahtui muutoksia Työllisyysrahaston johtoryhmän ja hallintoneuvoston kokoonpanoissa.
Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston toimitusjohtajana 1.1.2026. Hän siirtyi tehtävään rahaston talous- ja rahoitusjohtajan tehtävästä. Rahaston hallitus nimitti Henri Pohjasen uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi maaliskuun kokouksessaan. Pohjanen aloitti tehtävässään 31.3.2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti hallintoneuvostoon seuraavat henkilöt alkuvuonna:
Keväällä toteuttamamme pulssikyselyn tulokset paranivat organisaatiotasolla kaikilla osa-alueilla ja eNPS nousi tasolle +4,3 (-7,4), mikä oli +11,7 edelliseen mittaukseen verrattuna. Tuloksissa korostuvat vahvuuksina erityisesti työyhteisön hyvä tuki ja yhteisöllisyys, työn merkityksellisyyden kokemus sekä vahva osaaminen ja ammatillinen ylpeys. Lisäksi työn hallinnan koetaan kehittyneen myönteiseen suuntaan.
Toteutimme koko henkilöstölle koulutuksen, joka vahvistaa ymmärrystä teemoista ja niiden toteutumisesta arjessamme. Valmistauduimme palkka-avoimuusdirektiiviin kansalliseen voimaantuloon kehittämällä palkkausjärjestelmämme kuvausta sekä tarkastelemalla tehtävänkuvauksia ja tehtävien vaativuuden arviointeja.
Vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana päättyivät viimeiset aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisen perusteella irtisanotut työsuhteet. Osa etuuspalvelun lakkauttamisen johdosta irtisanotuista siirtyi siirtymävaiheen aikana 2024–2026 rahastossa muihin tehtäviin.
