Työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta huolimatta
Työllisyysrahaston maksuvalmius on turvattu.
Vuonna 2024 Työllisyysrahaston toiminnassa tapahtui merkittäviä muutoksia ja samaan aikaan suuntasimme katseemme tulevaisuuteen. Eduskunta hyväksyi aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisen, minkä seurauksena aloitimme etuuksien asteittaisen alasajon. Eduskunta hyväksyi myös useita työttömyysturvamenoja alentavia muutoksia. Muutoksen keskellä keskityimme lakisääteisten tehtäviemme toimeenpanoon ja kirkastimme rahaston tulevaisuutta päivittämällä strategiamme.
Jatkossa visionamme on olla arvostettu ja tehokas sosiaaliturvan toimeenpanija. Strategisina tavoitteinamme on tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta. Missiomme säilyy ennallaan, sillä tuomme edelleen turvaa työn muutoksissa palveluillamme.
Strategisten kehityshankkeidemme tavoitteena on kehittää digitaalisia palveluitamme, lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta sekä parantaa järjestelmiemme toimintakykyä ja -varmuutta. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutimme julkisen IT hankinnan kilpailullisena neuvottelumenettelynä ja syksyllä aloitimme hankkeen toteutuksen. IT-alustapalveluiden kehittämiseen keskittyvän hankkeen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja henkilöstöllemme nykyaikaiset, käyttäjäystävälliset, luotettavat ja tietoturvalliset digitaaliset ratkaisut ja palvelut myös jatkossa.
Janne Metsämäki
toimitusjohtaja
Vuosi 2024 lukuina | Vuosi 2024 tiiviisti | Henkilöstö | Maksut ja etuudet | Talous | Sijoitustoiminta | Aiemmat julkaisut
Työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin huomattavasti vuodelle 2024 ja edelleen vuonna 2025.
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli vuonna 2024 0,82 ja vuonna 2025 0,61. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli vuonna 2014 0,79 ja vuonna 2025 0,59.
Toisen perättäisen maksujen alennusvuoden myötä työttömyysvakuutusmaksut ovat alle puolet vuoden 2023 tasosta vuonna 2025. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta huolimatta Työllisyysrahaston maksuvalmius on turvattu.
Aikuiskoulutusetuuksien vuosi eteni hallitusohjelman lakkautuskirjauksen toimeenpanon ehdoilla. Poistuva etuus nosti aikuiskoulutustuen hakijamäärät alkuvuonna ennätyskorkealle.
Lakkautuslain astuttua kesäkuussa voimaan hakijamäärät kääntyivät dramaattiseen laskuun. Samalla siirsimme painopisteen kehittämisestä laadukkaaseen neuvontaan ja tukeen.
Asiakastyytyväisyyden turvaaminen oli keskeinen tavoitteemme haastavassa muutostilanteessa ja onnistuimme erinomaisesti.
Sosiaaliturvan rahoittajana vastuullisuusnäkökulmamme painottuvat vahvasti sosiaalisen vastuullisuuden teemoihin.
Edistämme YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteita erityisesti huolehtimalla työttömyysturvan kestävästä rahoituksesta, aikuiskoulutusetuuksien tehokkaalla toimeenpanolla, sekä noudattamalla ja kehittämällä hyvän hallinnon periaatteita rahastossa.
Vuoden 2024 aikana jatkoimme konkreettisten vastuullisuustoimenpiteiden ja mittareiden työstöä
Tutustu vastuullisuusraporttiimme sivulla 43
Vuoden aikana panostimme henkilöstön osaamisen kehittämiseen, erityisesti työelämä- ja digitaitoja tukemalla. Tarjosimme henkilöstöllemme kattavasti sisäisiä koulutuksia ja ulkoisia valmennuksia, sekä läsnä- että verkkototeutuksina. Hyvinvoinnin tukemisessa keskityimme erityisesti ennaltaehkäisevään työterveyteen ja työkyvyn ylläpitoon.
Näiden toimenpiteiden vaikutukset näkyivät positiivisesti työntekijöidemme antamissa palautteissa: työntekijät kokivat, että heidän osaamisestaan ja hyvinvoinnistaan pidetään huolta myös haastavassa muutostilanteessa.
Syksyllä 2024 käynnistimme myös laajan identiteettiprojektin, jonka tulosten vienti arkeen jatkuu vuonna 2025. Identiteettityön tavoitteena on, että jokaisella rahastolaisella on ymmärrys Työllisyysrahaston identiteetistä ja tulevaisuuden suunnasta ja että määritelty identiteetti toimii apuna arjen työssä.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamista koskevan lain voimaantulo 1.6.2024, oli vuoden merkittävin muutos henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Lakimuutos on jo siirtymäajalla vaikuttanut etuuspalvelua sekä tukitoimintoja tuottavien palvelualueiden rakenteeseen, toimintaan ja henkilöstövoimavaroihin. Aikuiskoulutusetuuksien lakkautuksen takia etuuspalveluissa työskentelevien työsuhteista 58 % päättyi ja 13 % työntekijöistä siirtyi toisiin tehtäviin organisaation sisällä vuoden 2024 aikana. Lopulliset henkilöstövaikutukset selviävät, kun siirtymäaika on päättynyt.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisella on ollut merkittäviä vaikutuksia Työllisyysrahaston asiakastyötä tekevään ja sitä tukevaan henkilöstöön. Vaativasta muutostilanteesta huolimatta aikuiskoulutusetuuksien toimeenpano ja asiakasneuvonta on kyetty hoitamaan erinomaisesti, kiitos täysin digitalisoidun hakemusprosessin, korkean automaatioasteen sekä muutoskyvykkään henkilöstön.
Vaikka yksi tehtävistämme tulee päättymään, työ rahastossa jatkuu muiden lakisääteisten tehtäviemme parissa. Vuonna 2024 uudistimme Teknologia ja kehitys -palvelualueemme organisaatiorakennetta ja vahvistimme IT-palveluitamme myös rekrytoinnein. Teknologisen kehityksen tahti on kiihtyvää ja vaatii muutoskyvykkyyttä, jonka ylläpitäminen edellyttää meiltä vahvaa IT-organisaatiota, joka pystyy entistä paremmin vastaamaan liiketoimintamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Vuonna 2024 työnantajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 766 (1 412) miljoonaa euroa. Työnantajien maksamat omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset olivat yhteensä 24 (21) miljoonaa euroa. Palkansaajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 806 (1 490) miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusmaksuprosentteja alennettiin esityksemme mukaisesti vuodelle 2024 ja edelleen vuodelle 2025. Maksujen alentamisen mahdollistivat näkymät taloudesta ja työllisyydestä, rahaston suhdannepuskuriin karttuneet varat sekä hallitusohjelman kirjausten arvioitu menoja alentava
Rahoitimme työttömyysturvaa, eläketurvaa ja aikuiskoulutusetuuksia yhteensä 3 129 (2 900) miljoonalla eurolla. Rahoittamiamme etuuksia ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan maksamat työttömyyspäivärahat sekä vuoden 2025 loppuun asti aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi. Vastaamme myös työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen maksuajalta kertyvän työeläkkeen sekä muutosturvan rahoituksesta.
Oman osuutemme lisäksi välitämme työttömyyskassoille valtion maksaman peruspäivärahan suuruisen osuuden työttömyyspäivärahoihin. Nämä yhdessä kattavat noin 94,5 % työttömyyskassojen rahoituksesta. Loppuosa kassojen rahoituksesta kertyy jäsenmaksuista.
Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 212,2 (201,1) miljoonaa euroa. Myönnettyjen aikuiskoulutusetuuksien rahamäärä kasvoi 5,5 % vuoteen 2023 verrattuna.
Maksoimme aikuiskoulutustukea 31 796 (32 518) henkilölle yhteensä 202,7 (189,3) miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustuen saajista palkansaajan aikuiskoulutustukea sai 30 694 (31 439) henkilöä ja yrittäjän aikuiskoulutustukea 1 104 (1 079) henkilöä.
Vuonna 2024 maksoimme ammattitutkintostipendiä 23 009 (28 485) henkilölle yhteensä 9,6 (11,8) miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin viimeisenä viitenä vuotena.
Työllisyysrahastolla on laissa määritelty suhdannepuskuri, jolla turvataan maksuvalmiutta ja tasataan muutoksia työttömyysvakuutusmaksuissa. Suhdannepuskuri muodostuu rahaston varojen ja velkojen erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen.
Lakiin kirjatusti suhdannepuskuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta päätettäessä ennusteen mukaan ylittää varojen enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä edellisvuoden maksuja korkeammiksi. Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan vuositilinpäätöksen lukujen perusteella.
Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 2 416 miljoonaa euroa vuonna 2024, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (8,4) ja kerrotaan luvulla 6.
Suhdannepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä oli 1 726 (1 861) miljoonaa euroa vuonna 2024.
Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos oli 749 miljoonaa negatiivinen (763 miljoonaa euroa positiivinen) vuonna 2024. Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli 1 272 miljoonaa euroa 31.12.2024 (2 021 miljoonaa euroa 31.12.2023).
Vuoden 2024 tilinpäätöstä laadittaessa arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos olisi noin 600 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2025, mikä merkitsisi noin 670 miljoonan euron positiivista nettovarallisuutta vuoden 2025 lopussa.
Luvut ovat miljoonina euroina.
| Tulot | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Muutos euro | Muutos % |
| Työnantajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot | 993 | 1 159 | 1 326 | 1 412 | 766 | -647 | -46 % |
| Palkansaajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot | 1 073 | 1 241 | 1 424 | 1 490 | 806 | -684 | -46 % |
| Valtionosuudet | 1 248 | 911 | 717 | 704 | 752 | 47 | 7 % |
| Muut työnantajamaksut* | 27 | 23 | 23 | 21 | 24 | 3 | 17 % |
| Tulot yhteensä | 3 340 | 3 335 | 3 490 | 3 627 | 2 347 | -1 280 | -35 % |
| Menot | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Muutos euro | Muutos % |
| Työttömyyskassat, Työllisyysrahaston osuudeet | -1 372 | -1 463 | -1 039 | -1 098 | -1 238 | 140 | 13 % |
| Työttömyyskassat, valtion osuudet | -1 245 | -909 | -714 | -700 | -747 | 47 | 7 % |
| Eläketurvakeskus | -870 | -902 | -596 | -600 | -722 | 123 | 20 % |
| Kansaneläkelaitos | -207 | -239 | -243 | -263 | -168 | -95 | -36 % |
| Aikuiskoulutusetuudet | -197 | -186 | -189 | -201 | -212 | 11 | 6 % |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | -25 | -14 | -20 | -30 | -32 | 2 | 5 % |
| Valtion Eläkerahasto | -9 | -11 | -8 | -8 | -10 | 2 | 28 % |
| Hallintokulut | -21 | -26 | -23 | -34 | -34 | 1 | 2 % |
| Menot yhteensä | -3 947 | -3 750 | -2 832 | -2 934 | -3 163 | 229 | 8 % |
| Nettorahoitustuotot | -16 | 3 | -34 | 69 | 67 | -2 | -4 % |
| Nettovarallisuuden muutos | -623 | -412 | 625 | 763 | -749 | -1 512 |
| Nettovarallisuus | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Muutos euro | Muutos % |
| Sijoitusomaisus ja rahavarat | 1 831 | 1 339 | 1 885 | 1 869 | 1 513 | -356 | -19 % |
| Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat | 593 | 679 | 818 | 859 | 447 | -413 | -48 % |
| Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat | 1 287 | 1 299 | 1 299 | 599 | 599 | 0 | 0 % |
| Työttömyysvakuuusmaksu- ja muut velat | 92 | 86 | 146 | 109 | 89 | -20 | -18 % |
| Nettovarallisuus | 1 045 | 633 | 1 258 | 2 021 | 1 272 | -749 | -37 % |
* Muut työnantajamaksut sisältävät työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset.
Harjoitamme sijoitustoimintaa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien rahoitusylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Sijoitustemme tuotto oli 4,2 (4,1) % vuonna 2024 ja se ylitti sekä sijoitussuunnitelmaamme kirjatun tuotto-odotuksen 3,6 (2,8) % ja sijoitustoimintamme vertailutuoton 3,9 (4,1) %.
Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme tarkoittaa sitä, että otamme sijoituspäätöksiä tehdessä huomioon sijoituskohteen taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social and Governance). Sovellamme ESG-integrointia mahdollisuuksien mukaan kaikissa sijoituksissamme, pois lukien indeksisijoitukset. Ulkopuolinen taho käy sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa ja raportoi mahdollisista poikkeamista.
Emme sijoita yhtiöihin, jotka liitetään esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman käyttöön, työntekijöiden tai ihmisoikeuksien polkemiseen. Lisäksi sijoitamme mahdollisuuksien mukaan niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n Global Compact -periaatteita.
