Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja alentavan vaikutuksen
vuoksi maksamamme rahoitusosuudet pienenivät, vaikka
työttömyysaste oli viime vuotta korkeampi.
Vuonna 2025 vallitsi geopoliittinen epävarmuus, Suomen talous kehittyi oletettua heikommin ja työttömyys kasvoi. Tämä heijastui myös Työllisyysrahaston talouteen alijäämänä. Hoidimme työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan rahoitus- ja toimeenpanotehtävämme onnistuneesti. Toteutimme strategian mukaisia kehityshankkeita mm. uudistamalla IT-alustapalveluita ja -kyvykkyyksiä. Asiakastyytyväisyytemme säilyi korkealla tasolla ja paransimme henkilöstötyytyväisyyttämme.
Geopolitiikkaan ja maailmantalouden kehitykseen liittyi useita epävarmuustekijöitä vuonna 2025, kuten Ukrainan sodan jatkuminen ja epävakaus Lähi-Idässä. Tullikysymykset ja kauppasotien mahdollisuus aiheuttivat epävarmuutta myös Suomen talouteen.
Suomen taloudellinen toimintaympäristö, erityisesti työttömyyden osalta, heikkeni edelleen vuonna 2025. Toisaalta Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoja ja inflaatio oli erittäin vähäistä Suomessa. Vuoden aikana elinkeinoelämän luottamisindikaattorien näkymät paranivat. Lisäksi talousennusteiden näkymä on yleisesti hieman paraneva vuodelle 2026, joskin tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa.
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Karo Nukarinen
Vuosi 2025 lukuina | Vuosi 2025 tiiviisti | Henkilöstö | Maksut ja etuudet | Talous | Sijoitustoiminta | Aiemmat julkaisut
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli vuonna 2025 0,62 ja vuonna 2026 0,92. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli vuonna 2025 0,59 ja vuonna 2026 0,89.
Esitykseen maksujen nostamisesta vaikuttivat ennuste suhdannepuskurin alenemisesta, pienentyneiden tulojen ja ennakoitua korkeamman työttömyysasteen vuoksi sekä näkymät taloudesta ja työllisyydestä.
Toteutimme Työllisyysrahaston strategiaa seuraten tiiviisti alkuvuonna luotua mittaristoa toteutumisen etenemisestä.
Vuoden aikana siirsimme onnistuneesti IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja rakensimme samalla uusia alustakyvykkyyksiä. Uudistus auttaa meitä digikehittämisessä tulevaisuudessa., kun rakennamme entistä asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia palveluita. Esimerkkinä tästä on työttömyysvakuutusmaksupalveluidemme modernisointityö.
Aikuiskoulutustuen alasajo on jatkunut laissa säädetyn aikataulun mukaisesti. Lakkautuksen siirtymäaika päättyi 31.12.2025. Maksettujen tukien määrä alentui selvästi viime vuodesta. Alkuvuonna 2026 maksamme viimeiset tuet ja sen jälkeen aineistot arkistoidaan ja tietojärjestelmät ajetaan alas.
Muutos on näkynyt myös organisaatiossamme: vuoden 2023 lopusta rahaston henkilöstömäärä on pienentynyt 29 % ja oli 124 vuoden 2025 lopussa. Asiakastyytyväisyys on pysynyt koko alasajon ajan erinomaisella tasolla.
Seurasimme työntekijäkokemusta keväällä toteutetulla henkilöstötutkimuksella ja syksyllä kahdella seurantapulssikyselyllä. Viimeisimmän pulssikyselyn eNPS-suositteluindeksi (arvo voi vaihdella välillä -100– 100) oli –7, mikä merkitsee parannusta edellisvuosiin (2024: -18, 2023: -26). Pitkään jatkunut aikuiskoulutusetuuksien lakkautukseen liittyvä muutostilanne näkyy kuitenkin edelleen henkilöstökyselyjen tuloksissa ja heijastuu myös suositteluindeksiin.
Erinomaiseen työntekijäkokemukseen pyrkiessämme kehitimme erityisesti esihenkilötyötä vuoden 2025 aikana. Keväällä päivitimme rahaston johtamisen periaatteet ja niiden pohjalta arvioimme esihenkilöitä 270-arvioinnilla, jonka kokonaisarvosana oli 4,58/5. Arvioinnista nousseet kehittämiskohteet ohjaavat johtamisen kehittämistä myös vuonna 2026.
Vuoden 2025 aikana jatkoimme Työllisyysrahaston IT-kyvykkyyksien vahvistamista. Loppuvuodesta 2025 saavutimme merkittävän virstanpylvään, kun saimme päätökseen laajan IT-hankkeen, jossa siirsimme IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja rakensimme samalla uusia alustakyvykkyyksiä. IT-kyvykkyyshanke on ollut yksi viime vuosien merkittävimmistä strategisista panostuksistamme ja hankkeen parissa tehdyn työn myötä rahastolla on moderni IT-perusta, mikä luon entistä paremmat mahdollisuudet digitaalisten palveluiden kehittämiselle.
IT-kyvykkyyshankkeen vaikutukset heijastuvat henkilöstön arkeen ja tavoitteena on ollut varmistaa, että henkilöstöllämme on käytössään käyttäjäystävälliset, turvalliset ja toimintavarmat ratkaisut, jotka tukevat sekä yksilöiden että organisaation kehittymistä. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen on ollut olennainen osa hanketta ja syksyllä 2025 toteutimme koko henkilöstölle suunnattuja pilvikoulutuksia, joiden tavoitteena oli lisätä perusymmärrystä pilviteknologioiden hyödyistä ja vaikutuksista palveluiden kehittämiseen.
Myös tekoälyn hyödyntäminen on ollut keskiössä vuonna 2025 henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Vuoden aikana olemme määritelleet tekoälyn käytön ohjeet sekä vastuullisen käytön periaatteet.
Ennen valittujen tekoälytyökalujen käyttöönottoa henkilöstöä edellytetään suoritettavan tekoälyn periaatteita, käyttöä ja vastuullisuutta käsittelevä sisäinen koulutus.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamista koskeva laki tuli voimaan 1.6.2024, ja sen siirtymäaika päättyi vuoden 2025 lopussa. Lakimuutos vaikutti merkittävästi etuuspalvelua ja tukitoimintoja tuottavien palvelualueiden toimintaan sekä henkilöstövoimavaroihin jo siirtymäkauden aikana. Vuonna 2025 etuuspalvelua tuotettiin enää yhden tiimin voimin.
Poikkeuksellisen pitkä siirtymäaika teki muutoksesta vaativan kaikille osapuolille, minkä vuoksi panostimme koko prosessin ajan osallistavaan muutosjohtamiseen. Muutoksen vaikutuksia seurattiin säännöllisillä kokemusmittauksilla, mikä mahdollisti tukitoimien ja viestinnän kohdentamisen henkilöstön kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.
Keräämme työttömyysvakuutusmaksut, joita maksavat kaikki työnantajat ja palkansaajat. Määräämme työttömyysvakuutusmaksut työnantajan tulorekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella. Eduskunta vahvistaa maksuprosentit hyväksymällä maksuja koskevan lain vuosittain.
Vuonna 2025 keräsimme työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 1 178 (1 571) miljoonaa euroa. Työnantajien osuus oli yhteensä 571 (766) miljoonaa euroa ja palkansaajien osuus oli 607 (806) miljoonaa euroa. Lisäksi työnantajien maksamat omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset olivat yhteensä 29 (24) miljoonaa euroa. Valtion tilitykset olivat 605 miljoonaa euroa ja kuntien 95 miljoonaa euroa. Keräsimme maksuja yhteensä 1 907 (2 347) miljoonaa euroa vuonna 2025.
Työttömyysvakuutusmaksuprosentit alennettiin rahaston esityksen mukaisesti vuodelle 2025. Maksujen alenemisen edelliseen vuoteen verrattuna mahdollistivat hallitusohjelman kirjausten arvioitu menoja alentava vaikutus ja kehysriihen päätökset, näkymät taloudesta ja työllisyydestä sekä suhdannepuskurin hyvä taso.
Rahoittamiamme etuuksia ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan maksamat työttömyyspäivärahat, ansiopäivärahoihin liittyvät eläkemaksut sekä rahaston itsensä maksama aikuiskoulutustuki. Toimimme myös työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina.
Vuonna 2025 rahoitimme työttömyyskassojen maksamaa työttömyysturvaa yhteensä 1 762 (1 985) miljoonaa euroa, sisältäen valtion ja kuntien osuudet. Laskua edellisvuoteen oli 11,2 % mikä johtuu erityisesti hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutuksista.
Työllisyysrahaston osuus rahoituksesta oli 1 063 (1 238) miljoonaa. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavan osuuden laskuun vaikutti rahaston vastuulla olevien lomautuspäivärahojen madaltuminen 22,1 %, eli 81 miljoonaa euroa. Työllisyysrahasto, valtio ja kunnat kattavat yhteensä noin 94,5 % työttömyyskassojen rahoituksesta. Loppuosa kassojen rahoituksesta kertyy jäsenmaksuista.
Maksoimme perusturvan osuuden kassaan kuulumattomista palkansaajista Kelalle yhteensä 94 (167) miljoonaa euroa ja maksoimme palkkaturvan osuuden työ- ja elinkeinoministeriöön yhteensä 30 (27) miljoonaa euroa.
Osallistuimme työeläkekustannuksiin maksamalla Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta sekä vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen maksuajalta kertyvän työeläkkeen yhteensä 668 (732) miljoonaa euroa vuonna 2025.
Rahoitamme 55 vuotta täyttäneiden muutosturvapakettia, joka koostuu muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta. Maksoimme muutosturvakoulutuksen kustannukset työllisyysalueille yhteensä 5 miljoonaa euroa ja tilitimme työntekijälle maksettavan muutosturvarahan kassoille ja Kelalle yhteensä 14 (12) miljoonaa euroa.
Aikuiskoulutusetuuksien vuosi eteni hallitusohjelman lakkautuskirjauksen toimeenpanon ehdoilla. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen siirtymäaika käynnistyi 1.8.2024 ja päättyi 31.12.2025.
Maksoimme aikuiskoulutustukea 15 144 (31 796) henkilölle yhteensä 77 (203) miljoonaa euroa. Aikuiskoulutusetuuksien lakkautuksen vuoksi vuonna 2025 tukea voitiin myöntää enää palkansaajille ja päätoimisille yrittäjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat alkaneet viimeistään 31.7.2024.
Myönsimme ammattitutkintostipendejä 148 (23 009) henkilölle vuonna 2025. Maksoimme stipendejä yhteensä 0,1 (9,6) miljoonaa euroa. Ammattitutkintostipendejä voitiin myöntää enää 31.7.2024 mennessä suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella.
Työllisyysrahastolla on laissa määritelty suhdannepuskuri, jolla turvataan maksuvalmiutta ja tasataan muutoksia työttömyysvakuutusmaksuissa. Suhdannepuskuri muodostuu rahaston varojen ja velkojen erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen. Lakiin kirjatusti suhdannepuskuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta päätettäessä ennusteen mukaan ylittää varojen enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä edellisvuoden maksuja korkeammiksi.
Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan vuositilinpäätöksen lukujen perusteella siten, että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 1 969 miljoonaa euroa vuonna 2025, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (9,7) ja kerrotaan luvulla 6.
Suhdannepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä oli 1 218 (1 726) miljoonaa euroa vuonna 2025.
Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos oli 729 miljoonaa negatiivinen (749 miljoonaa euroa negatiivinen) vuonna 2025. Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli 543 miljoonaa euroa 31.12.2025 (1 272 miljoonaa euroa 31.12.2024).
Vuoden 2025 tilinpäätöstä laadittaessa arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos olisi noin 100 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2026, mikä merkitsisi noin 440 miljoonan euron positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026 lopussa. Pääasiallinen vaikuttava tekijä heikentyneen arvion taustalla on ennuste korkeammasta työttömyyden tasosta vuodelle 2026: 9,7 % (aiemmin 8,9 %).
Luvut ovat miljoonina euroina.
| Tulot | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Muutos euro | Muutos % |
| Työnantajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot | 1 159 | 1 326 | 1 412 | 766 |
571 |
-195 | -25 % |
| Palkansaajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot | 1 241 | 1 424 | 1 490 | 806 | 607 | -198 | -25 % |
| Valtionosuudet | 911 | 717 | 704 | 752 | 700 | -51 | -7 % |
| Muut työnantajamaksut* | 23 | 23 | 21 | 24 | 29 | 5 | 19 % |
| Tulot yhteensä | 3 335 | 3 490 | 3 627 | 2 347 | 1 907 | -440 | -19 % |
| Menot | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Muutos euro | Muutos % |
| Työttömyyskassat, Työllisyysrahaston osuudeet | -1 463 | -1 039 | -1 098 | -1 238 | - 1063 | -175 | -14 % |
| Työttömyyskassat, valtion osuudet | -909 | -714 | -700 | -747 | -699 | -48 | -6 % |
| Eläketurvakeskus | -902 | -596 | -600 | -722 | -659 | -64 | -9 % |
| Kansaneläkelaitos | -239 | -243 | -263 | -168 | -94 | -73 | -44 % |
| Aikuiskoulutusetuudet | -186 | -189 | -201 | -212 | -77 | -135 | -64 % |
| Työllisyysalueet | 0 | 0 | 0 | 0 | -5 | 5 | |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | -14 | -20 | -30 | -32 | -30 | -2 | -6 % |
| Valtion Eläkerahasto | -11 | -8 | -8 | -10 | -10 | 0 | 0 % |
| Hallintokulut | -26 | -23 | -34 | -34 | -31 | -3 | -8 % |
| Menot yhteensä | -3 750 | -2 832 | -2 934 | -3 163 | -2 668 | -495 | -16 % |
| Nettorahoitustuotot | 3 | -34 | 69 | 67 | 32 | -35 | -52 % |
| Nettovarallisuuden muutos | -412 | 625 | 763 | -749 | -729 | 19 |
| Nettovarallisuus | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Muutos euro | Muutos % |
| Sijoitusomaisus ja rahavarat | 1 339 | 1 885 | 1 869 | 1 513 | 857 | -656 | -43 % |
| Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat | 679 | 818 | 859 | 447 | 354 | -93 | -21 % |
| Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat | 1 299 | 1 299 | 599 | 599 | 599 | 0 | 0 % |
| Työttömyysvakuuusmaksu- ja muut velat | 86 | 146 | 109 | 89 | 69 | -20 | -22 % |
| Nettovarallisuus | 633 | 1 258 | 2 021 | 1 272 | 543 | -729 | -57 % |
*Muut työnantajamaksut sisältävät työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset.
Harjoitamme sijoitustoimintaa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien rahoitusylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Vuonna 2025 sijoitustemme tuotto oli 2,9 (4,2) %. Sijoitustemme tuotto oli samalla tasolla kuin sijoitustoimintamme vertailutuotto 2,9 (3,9) %, mutta jäi hieman sijoitussuunnitelmamme kirjatusta tuotto-odotuksesta 3,2 (3,6) %.
Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme tarkoittaa sitä, että otamme sijoituspäätöksiä tehdessä huomioon sijoituskohteen taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social and Governance). Sovellamme ESG-integrointia mahdollisuuksien mukaan kaikissa sijoituksissamme, pois lukien indeksisijoitukset. Ulkopuolinen taho käy sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa ja raportoi mahdollisista poikkeamista.
Emme sijoita yhtiöihin, jotka liitetään esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman käyttöön, työntekijöiden tai ihmisoikeuksien polkemiseen. Lisäksi sijoitamme mahdollisuuksien mukaan niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n Global Compact -periaatteita.
