Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla keskiviikkona 3.9.2025.
Aikuiskoulutustuki on lakkaamassa Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman seurauksena. Läpi lakkautusprosessin julkisessa keskustelussa on esiintynyt uskomuksia ja osin hieman virheellisiä tulkintoja tuen toimeenpanodatasta. Työllisyysrahasto vastaa aikuiskoulutustuen rahoituksesta ja toimeenpanosta. Siksi haluan tarkentaa muutamia eniten keskustelussa olleita teemoja.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (12.8.) tuotiin esiin, että aikuiskoulutustuen on väitetty olevan hyvätuloisten huvia. Tilastokeskuksen mukaan ahkerimmin tukea ovat kuitenkin hyödyntäneet alle mediaanipalkan ansainneet. Heidän osuutensa tuensaajista oli 50,6 prosenttia vuosina 2023–2024. Näihin kuuluu muun muassa sote-alan, varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisia, mikä tekee ryhmästä myös naisvaltaisen.
Täysiaikaisesti opiskellessa keskimääräinen aikuiskoulutustuen määrä vuonna 2024 oli 1 489,57 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustukea on saanut vuositasolla noin 30 000 henkilöä, ja sitä käytetään pääosin tutkintoon johtaviin opintoihin. Asiakaskyselyidemme perusteella tämä johtuu siitä, että kokonaisen tutkinnon suorittaminen vaatii suurempaa ajallista panostusta ja usein täysipäiväistä opiskelua, kun taas pienempiin opintokokonaisuuksiin osallistuvat voivat useimmiten opiskella työn ohella ilman tukea. Tilastojemme mukaan tukikuukausia käytetään juuri sen verran kuin tutkinnon suorittaminen vaatii, ja moni saa opintonsa päätökseen alle 15 kuukauden enimmäistukioikeuden.
Asiakaskyselyidemme mukaan aikuiskoulutustukea on hyödynnetty työuran turvaamiseen: työkyvyn säilyttämiseen tai uralla etenemiseen. Tilastomme mukaan tukea hyödynnetään erityisesti alanvaihtoon tai tutkinnon korottamiseen aloilla, joilla tutkinto on edellytys työnsaannille. Siksi moni on jo opintoihin lähtiessään korkeakoulutettu. Koulutustason sijaan voisi olla perusteltua tarkastella toimialaa, jolle kouluttaudutaan.
Aikuiskoulutustuen kohdentumisessa on kehitettävää. Peruskoulutaustaisia tuen käyttäjiä on ollut vähän, vaikka heidän lisäkoulutukselleen olisi kipein tarve. Tämän ongelman ratkaiseminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja matalan koulutustason taustojen ymmärtämistä.
Yksi kritiikeistä on ollut se, ettei aikuiskoulutustukea hyödyntäneiden ansiotaso ole tutkimusten mukaan noussut riittävästi opintojen jälkeen. On kuitenkin muistettava, että ansiotason nousu ei ole ollut tuelle asetettu tavoite. Aikuiskoulutustuen lailla asetettu tavoite on ollut tukea suomalaisten työikäisten työelämässä pysymistä.
Uusia mahdollisia tukimuotoja pohdittaessa olisi lähdettävä liikkeelle selkeästä tavoitteen asettamisesta, jotta tuen vaikuttavuutta ja toimivuutta voidaan mitata. On myös tärkeää, että uusi tukimuoto rakennetaan faktoihin ja kokemuksiin perustuen, jotta yhteiskunnan varoja käytettäisiin kustannustehokkaasti. Työllisyysrahasto kokoaa parhaillaan kattavaa yhteenvetoa aikuiskoulutustuesta päättäjien työn tueksi.
Tuulikki Saari
johtaja, asiakkuudet
Työllisyysrahasto
Siirry lukemaan teksti Helsingin Sanomien -verkkosivuilta >>
