Selvitystyössä nousi esiin tarve kirkastaa Työllisyysrahaston roolia

Sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaan, että Työllisyysrahaston tehtäviä kehitettäisiin tukemaan nykyistä laajemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. Lisäksi selvityksessä ehdotetaan aikuiskoulutustuen kohdentumisen edistämistä työelämän muutosten edellyttämällä tavalla.

Työllisyysrahaston yhtenä tehtävänä on myöntää aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä. Tätä tehtävän osaa kutsutaan etuuspalveluksi. Selvityksessään selvityshenkilöt esittävät, ettei rahaston tehtäviä laajenneta etuuspalveluiden ulkopuolelle, vaan jatkuvaa oppimista tuettaisiin Työllisyysrahaston roolin kirkastamisella ja jo olemassa olevien etuuksien kehittämisellä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilöt tarkastelemaan Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä joulukuussa 2020. Selvityshenkilöiden Tapio Huttulan ja Riikka-Maria Yli-Suomun raportti luovutettiin STM:lle keskiviikkona 23.6.2021.

Raportissa nousee esiin kolme kohtaa:

1. Työllisyysrahaston roolia jatkuvan oppimisen toimijana on syytä kirkastaa
   
   Näkökulmana raportissa on jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen työelämän nopeassa muutoksessa. Raportin mukaan Työllisyysrahaston tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpidon näkökulmasta etuuspalveluiden ulkopuolelle. Rahaston toimintaa ja roolia jatkuvan oppimisen toimintaympäristössä on kuitenkin syytä kirkastaa ja etuuksia kehittää vastaamaan paremmin työelämän murroksiin.
   
   
   
2. Uusi työyhteisöetuus mahdollistaisi oppimisen työssä
   
   Raportin mukaan Työllisyysrahaston aikuiskoulutusetuuksissa on kaksi olennaista haastetta. Yksilön omaehtoiseen kouluttautumiseen tarkoitettu aikuiskoulutustuki ei tällä hetkellä tavoita monia ryhmiä, jotka hyötyisivät osaamisen kehittämisestä. Toisaalta Työllisyysrahastolla ei ole välineittä tukea nopeita teknologisia murroksia läpikäyviä toimialoja tai työyhteisöissä tapahtuvaa oppimista, vaikka työpaikat ovat olennaisia uuden oppimisen paikkoja. Näihin tarpeisiin selvityshenkilöt esittävät etuusjärjestelmän muutoksia.
   
   Selvityshenkilöiden esittämä uusi työyhteisöetuus olisi tarkoitettu tukemaan työyhteisössä tapahtuvaa yhteistä oppimista ja kehittämistä. Työyhteisöetuus täyttäisi työelämän kehittämisessä olevaa aukkoa ja mahdollistaisi oppimisen suoraan työssä. Näin tavoitettaisiin myös niitä aliedustettuja ryhmiä, joille perinteiset muodolliset koulutukset eivät sovellu.
   
   
   
3. Määräaikainen ohjelmamuotoinen aikuiskoulutustuki ns. aliedustetuille ryhmille
   
   Toinen selvityshenkilöiden esitys tähtää määräaikaisen ohjelmamuotoisen aikuiskoulutustuen kehittämiseen, jolla vastattaisiin toimialakohtaisesti teknologisten murrostilanteiden aiheuttamiin osaamisen kehittämistarpeisiin sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien erityisiin oppimis- ja tukitarpeisiin. Ohjelmallisessa aikuiskoulutustuessa tuen saannin kriteerejä ja tuen käyttökohteita voitaisiin muuttaa määräaikaisesti. Eri kohderyhmille kohdennetuilla ohjelmilla voitaisiin tukea koulutuksessa aliedustettujen ryhmien työllistyvyyttä ja työssä jatkamista. Tällainen ryhmä on esimerkiksi pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat.
   
   

- Selvitystyö antaa hyvän pohjan keskustella Työllisyysrahaston roolista jatkuvan oppimisen toimijana. Työllisyysrahaston näkökulmasta selvityshenkilöiden esitykset sisältävät uusia avauksia nykyisiin tehtäviimme. Mutta esitysten toteuttaminen jää jatkopäätösten varaan, toteaa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Selvityksen taustalla tarve jatkuvaan oppimiseen

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysastetavoite edellyttää, että työuria pidennetään. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilöt tarkastelemaan Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä 1.1. - 31.5.2021. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli arvioida miten Työllisyysrahaston nykyiset tehtävät, tukimuodot ja palvelut työnantajille ja yksilöille tukevat jatkuvaa oppimista ja työkyvyn ylläpitämistä työnantajan, yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Tehtävänä oli myös arvioida tarvetta ja tapoja muuttaa Työllisyysrahaston tehtäviä siten, että toiminta tukisi nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista ja lyhytkestoiseen koulutukseen osallistumista sekä työuran aikana että irtisanomistilanteissa.

Selvityshenkilöiden työn tueksi asetettiin seurantaryhmä, jonka puheenjohtaja ja sihteeri nimettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi seurantaryhmässä olivat edustettuna Elinkeinoelämän keskusliitto, KT Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK, Akava, Työllisyysrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Palkansaajien tutkimuslaitos.

Työllisyysrahastoa työryhmässä edusti toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Selvitystä varten selvityshenkilöt haastattelivat 86 asiantuntijaa ja johtajaa 44 eri organisaatiosta.

Lisätietoja:
Selvitys: Työllisyysrahasto työn murroksessa: Näkökulmana jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen

Janne Metsämäki
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja
040 522 3614