Vuoden 2025 alusta lähtien suomalaisissa työttömyystilastoissa on ollut havaittavissa ainakin kahdenlaista muutosta: työttömyys on kasvanut mutta myös työttömyyden rakenne on muuttunut aiemmasta vuodesta. Työttömyyden rakenne on muuttunut siten, että työmarkkinatuen saajien määrä on kasvanut samalla, kun ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut. Yhä useampi työtön ei siis täytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja tai on jo käyttänyt kaikki ansiosidonnaiseen oikeuttavat työttömyyspäivänsä (ollen lähtökohtaisesti verrattavissa pitkäaikaistyöttömiin). Tällöin he ovat joutuneet turvautumaan perustason etuuteen, kuten esimerkiksi työmarkkinatukeen.
Koko vuoden 2025 ajan ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut ja työmarkkinatuen saajien määrä noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi näiden ryhmien välinen ero näyttää kasvaneen entisestään vuoden loppua kohden. Muutoksen voimistuminen heijastanee rakenteellista muutosta työttömyysturvajärjestelmässä, joka on ainakin joiltakin osin seurausta viime vuosina toteutuneista työttömyysturvaa koskevista lakimuutoksista.
Tämä kehitys heijastuu myös Työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksuilla katettaviin rahoitusvastuisiin, sillä Työllisyysrahasto rahoittaa mm. ansiopäivärahan ansio-osaa ja ansiosidonnaiselta työttömyysajalta kertyvää eläketurvaa. Vaikutus on kuitenkin näillä näkymin hieman erikoinen: työttömyyden nousu ei välttämättä tule näkymään Työllisyysrahaston rahoitusmenojen suorana nousuna, koska ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien määrä on kuitenkin laskenut.
Esimerkiksi vuonna 2025 työttömyysaste nousi 8,4 %:sta 9,7 %:iin, mutta Työllisyysrahaston osuus työttömyyskassojen maksamasta työttömyysturvasta laski noin 175 miljoonaa euroa. Joskin laskeneeseen etuusmenoon vaikuttaa moni muukin selittävä tekijä kuin pelkkä ansiopäivärahan saajien määrän lasku, kuten esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus. Lisäksi lopullisia vaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida kovin tarkasti, sillä ilmiö on verrattain tuore.
Työttömyyden rakenteen muutokset näkyvät myös yleisessä työttömyystilanteessa: Tilastokeskuksen julkaisema tammikuun 2026 työttömyysaste oli 10,4 %, kun se oli 9,5 % tammikuussa 2025. KEHA-keskuksen julkaiseman tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli tammikuussa 2026 lähes 140 000 henkilöä, mikä on noin 27 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Finanssivalvonnan tilastojen mukaan ansiopäivärahaa sai tammikuussa 2026 noin 115 000 henkilöä, mikä on noin 15 000 henkilöä, eli 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työmarkkinatukea sai tammikuussa 2026 noin 204 000 henkilöä, mikä on noin 30 000 henkilöä, eli 17 % enemmän kuin edellisvuonna.
Se, että onko kyseessä pysyvä muutos työttömyyden rakenteessa vai hetkellinen ilmiö, selvinnee vasta ajan myötä.
Lisätietoa Työllisyysrahaston toiminnasta:
Tutustu Työllisyysrahaston tuoreeseen tilinpäätöstiedotteeseen.
Löydät lisätietoa toimeepanostamme Tilastotietoa toiminnastamme -sivuilla julkasemistamme tietopaketeista.
