| Veronalainen muuttokustannusten korvaus on työttömyysvakuutusmaksun alaista palkkaa 1.1.2021 alkaen. Lisäksi työpanososingoista ja työsuhdeoptioista maksettaviin työttömyysvakuutusmaksuihin on esitetty lakimuutoksia. |
Työntekijälle maksetusta veronalaisesta muuttokustannusten korvauksesta on maksettava työttömyysvakuutusmaksu 1.1.2021 alkaen. Työnantajan on myös ilmoitettava veronalainen muuttokustannusten korvaus työttömyysvakuutusmaksun alaisena palkkana tulorekisteriin tammikuusta alkaen. Verovapaasta muuttokustannusten korvauksesta ei jatkossakaan makseta työttömyysvakuutusmaksuja.
Muuttokustannusten verotuskohtelu on muuttunut tuloverolain muutoksen myötä vuoden 2020 alussa. Veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkakustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Lisätietoja siitä, miltä osin muuttokustannusten korvaukset ovat veronalaisia ja miltä osin verovapaita, löytyy Verohallinnon ohjeista.
Veronalaiset kustannusten korvaukset on tähänkin mennessä pääsääntöisesti tulkittu työttömyysvakuutusmaksun alaiseksi palkaksi. Sama tulkintatapa koskee jatkossa myös muuttokustannusten korvauksia. Muuttokustannusten korvauksesta on jo tällä hetkellä maksettava työeläke-, sairausvakuutus- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksut. Uusi tulkinta työttömyysvakuutusmaksujen osalta on näin ollen yhteneväinen muiden sosiaalivakuuttajien kanssa.
Suomen hallitus on antanut 5.10.2020 lakiesityksen, jossa ehdotetaan muutettavan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa palkkaa työpanososingon, työsuhdeoptioiden sekä osakepalkkioiden osalta 1.1.2021 alkaen.
Jos lakiehdotus hyväksytään, työpanokseen perustuvasta osingosta on maksettava työttömyysvakuutusmaksut vuoden 2021 alusta alkaen. Tällä hetkellä työpanokseen perustuva osinko ei ole työttömyysvakuutusmaksun alaista palkkaa.
Työsuhdeoptiota koskevassa muutoksessa täsmennettäisiin vakiintunutta käytäntöä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työsuhdeoptiosta saatava etu ei ole työttömyysvakuutusmaksun alaista palkkaa. Vakiintuneen tulkinnan mukaan työsuhdeoption saamisesta muodostuu työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa etua kuitenkin silloin, kun osakkeen sovittu merkintähinta on selvästi alempi kuin osakkeen käypä arvo option luovutusajankohtana.
Ehdotetun muutoksen mukaan työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu ei ole edelleenkään työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa palkkaa. Työsuhdeoptiosta muodostuu kuitenkin työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa etua, jos osakkeen sovittu merkintähinta olennaisesti alittaa osakkeen käyvän arvon option antamishetkellä ja työsuhdeoptio käytetään vuoden kuluessa työsuhdeoption antamisesta.
Ehdotettu lakimuutos muuttaisi nykyistä käytäntöä siten, että alihintaisesta työsuhdeoptiosta muodostuu työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa etua ainoastaan silloin, kun työsuhdeoptio käytetään vuoden kuluessa sen antamisesta. Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevan edun määränä pidettäisiin osakkeen sovitun merkintähinnan ja option luovutusajankohdan mukaisen osakkeen käyvän arvon erotusta.
Työpanososinkojen ja työsuhdeoptioita koskevat lakimuutokset vaativat vielä eduskunnan hyväksynnän.
Lue lisää:
Ehdotus työttömyysvakuutusmaksuprosenteista vuodelle 2021
Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus
