Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän selvityksen mukaan Työllisyysrahaston suhdannepuskurin toiminta on ollut tarkoituksenmukaista. Selvityksessä ei tunnistettu merkittäviä kehittämistarpeita työttömyysvakuutusmaksujen määräytymiseen tai suhdannepuskurin käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 12.11.2025 kolmikantaisen työryhmän arvioimaan Työllisyysrahaston ja sen suhdannepuskurin roolia julkisen talouden ja suhdannepolitiikan näkökulmasta. Työryhmässä olivat edustettuina STM, valtiovarainministeriö (VM), työmarkkinajärjestöt (SAK, STTK, Akava, EK ja KT) sekä Työllisyysrahasto.
Työryhmän laatimassa selvityksessä tarkasteltiin, miten työttömyysvakuutusmaksujen taso asetetaan ja miten maksut sekä Työllisyysrahaston suhdannepuskuri toimivat osana ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitusta. Selvitys kokosi ajantasaisen tilannekuvan työttömyysvakuutusmaksujen, etuusmenojen ja suhdannepuskurin historiallisesta kehityksestä erilaisissa suhdannetilanteissa.
Tilannekuvan pohjalta työryhmä arvioi keinoja vastasyklisen toiminnan vahvistamiseksi. Tarkastelussa olivat muun muassa suhdannepuskurin kokoon ja enimmäiskokoon vaikuttaminen, suhdanneherkkien menojen vakauttaminen sekä työttömyysvakuutusmaksuja koskevan maksuesityksen viimeisen antamispäivän siirtäminen.
Selvityksen mukaan nykyjärjestelmä on kokonaisuutena toimiva eikä työttömyysvakuutusmaksujen asettamisen prosessiin tai suhdannepuskuriin ole tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia. Arvioinnissa huomioitiin myös suhdannepuskurin keskeinen rooli ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen turvaajana.
- Työryhmän arvio vahvistaa, että nykyinen järjestelmä toimii tarkoituksenmukaisesti, myös eri suhdannetilanteissa. Selvityksessä ei myöskään tunnistettu merkittäviä kehittämistarpeita. Lopputulema oli odotettu ja kuvaa hyvin Työllisyysrahaston roolia vakaana toimijana, Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Karo Nukarinen sanoo.
Historiallinen tarkastelu osoittaa, että työttömyysvakuutusmaksujen muutokset ovat pääosin olleet vastasyklisiä: ne ovat useimmiten tasanneet taloussuhdanteita sen sijaan, että olisivat voimistaneet niitä. Selvityksen mukaan suhdannepuskuri toimii automaattisena vakauttajana, koska se mahdollistaa, ettei huonossa taloustilanteessa tarvitse välittömästi korottaa maksuja, vaan on mahdollista hyödyntää aiemmin kerrytettyä puskuria. Hyvässä taloustilanteessa on taas tarvittaessa mahdollista korottaa maksuja ja kerryttää puskuria.
Selvityksessä korostettiin, että mikäli työttömyysvakuutusmaksuja tai suhdannepuskuria haluttaisiin käyttää suoraan suhdannepolitiikan välineinä, asiasta tulisi säätää selkeästi lainsäädännössä.
Selvityksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet, joihin kuuluu velkasuhteen kääntäminen laskuun ja julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen. Hallitus linjasi 1.–2.9.2025 pidetyssä budjettiriihessä, että talouden suhdanteita tasaavia mekanismeja sekä Työllisyysrahaston roolia suhdannepolitiikassa tarkastellaan osana tätä kokonaisuutta.
Tutustu Selvityksen otsikko STM:n verkkosivuilla >>
