Työllisyysasteen nostaminen ja sitä tukeva työikäisten osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä työmarkkinapoliittisia kysymyksiä. Eri ikäryhmille on myös käynnistetty tukitoimia, joilla pyritään nopeuttamaan työllistymistä osaamista vahvistamalla.
Kun uusia tukimalleja otetaan käyttöön tai vanhoja uudistetaan, on syytä kysyä, riittääkö koulutusmahdollisuuden tarjoaminen yksin tuottamaan tavoitellut tulokset. Aidosti vaikuttava järjestelmä edellyttää, että palvelut on mitoitettu oikein, ne tavoittavat kohderyhmänsä ja niitä käytetään.
Ikääntyneiden työllisyyden vahvistaminen on ollut viime vuosina keskeinen tavoite. Eläkeputken asteittaisen poistamisen yhteydessä käyttöön otettiin uusi 55 vuotta täyttäneille suunnattu muutosturvakokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen nopeaa uudelleentyöllistymistä. Muutosturvaan kuuluu sekä muutosturvaraha että muutosturvakoulutus.
Kolmen vuoden toimeenpanokokemuksen jälkeen on perusteltua arvioida, miten uudistuksen tavoitteet toteutuvat käytännössä.
Työllisyysrahasto tarkasteli keväällä 2026 muutosturvan toimeenpanoa sen ensimmäisten toimintavuosien ajalta. Selkein havainto liittyi muutosturvakoulutuksen käyttöön.
Vuonna 2025 muutosturvakoulutuksiin käytettiin 5,2 miljoonaa euroa. Toteutuneiden kustannusten perusteella näyttää siltä, että vain noin viidennes muutosturvaan oikeutetuista on hyödyntänyt heille tarjottua koulutusmahdollisuutta.
Havainto herättää tärkeän kysymyksen: miksi koulutusta hyödynnetään selvästi odotettua vähemmän?
Emme vielä tiedä, miten vaikuttavia muutosturvakoulutukset ovat työllisyystoimina. Joka tapauksessa niiden vähäinen käyttö kertoo, että järjestelmän toimivuutta on tarkasteltava tarkemmin.
Muutosturvan toteuttamiseen osallistuu useita toimijoita. Työntekijä asioi työvoimaviranomaisen kanssa, työttömyyskassa tai Kela maksaa muutosturvarahan ja Työllisyysrahasto vastaa muutosturvan rahoituksesta. Kokonaisuuden arviointi edellyttää koko toimeenpanoketjun tarkastelua.
On tärkeää selvittää esimerkiksi, tavoittaako tieto koulutusmahdollisuudesta kaikki siihen oikeutetut, saadaanko koulutukseen riittävästi ohjausta ja vastaako koulutustarjonta työnhakijoiden tarpeita tilanteessa, jossa uuden työn löytyminen on usein ensisijainen tavoite.
Muutosturvan tavoitteena ei ole ollut pelkästään tarjota taloudellista tukea irtisanomistilanteessa, vaan sen tarkoituksena on ollut vahvistaa osaamista ja tukea mahdollisimman nopeaa uudelleentyöllistymistä. Tätä tavoitetta vasten koulutuksen alikäytön syiden tarkempi selvittäminen on itsestään selvä seuraava askel toimeenpanon kehittämisessä.
Muutosturvan kokemukset ovat merkityksellisiä myös muiden osaamisen kehittämisen tukimallien kannalta. Koulutusmahdollisuuden olemassaolo ei yksin takaa vaikuttavuutta, jos ihmiset eivät löydä palvelua tai koe sitä hyödylliseksi. Siksi myös 55+ -muutosturvan kehittämistä on syytä jatkaa kertyvän tiedon pohjalta.
Tunnistimme keväisessä tarkastelussamme muitakin muutosturvatoimeenpanon kehitysmahdollisuuksia, joihin pääset tutustumaan tästä: 55-muutosturva-tyollisyysrahasto_muutosmahdollisuudet-toimeenpanon-kehittamiseksi.pdf
Jatkamme mielellämme keskustelua vaikuttavuudesta ja kehitysmahdollisuuksista sidosryhmiemme kanssa!
