Kirjoitin elokuussa, että 55 vuotta täyttäneiden muutosturvakoulutusta käytetään selvästi odotettua vähemmän ja että vähäisen käytön syyt tulisi selvittää. Vuonna 2025 muutosturvakoulutuksia rahoitettiin vain 5,2 miljoonalla eurolla, vaikka laskennallinen rahoitustarve oli muutosturvarahan hakijamäärän perusteella lähes 27 miljoonaa euroa. Nyt tämän alikäytöstä kertovan tiedon rinnalle on saatu tietoa myös koulutukseen osallistuneiden työllistymisestä.
KEHA-keskuksen tammi–elokuun 2026 tilastokatsauksen mukaan kolmannes 55 vuotta täyttäneiden muutosturvakoulutuksen päättäneistä oli työllistynyt kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen. Kaikkien tarkasteltujen työvoimapalvelujen päättäneillä vastaava osuus oli 19,2 prosenttia.
Tulos on lupaava, mutta sen perusteella ei toki voida suoraan päätellä, kuinka suuri merkitys koulutuksella itsellään oli työllistymiseen. Emme tiedä, missä määrin koulutukseen osallistujat eroavat muista koulutukseen oikeutetuista tai miten vastaava joukko olisi työllistynyt ilman muutosturvakoulutusta.
Joka tapauksessa tulos antaa aiheen tarkastella muutosturvakoulutuksen vaikutuksia nykyistä tarkemmin. Jos tarkemmassa arvioinnissa käy ilmi, että koulutus jo nykymuodossaan edistää uudelleentyöllistymistä, on entistä tärkeämpää ymmärtää, miksi sitä käytetään odotettua vähemmän ja miten sitä kehittämällä voidaan saada vielä parempaa vaikuttavuutta.
Kun tarjolla olevaan työllisyyttä edistävään koulutukseen ei tartuta, pienenee myös sen rahoitustarve. Rahoitusekonomistimme Antti Klemolan mukaan joiltakin työllisyysalueilta tulee vain muutamia koulutuslaskuja vuodessa, vaikka rahoituksessa varauduttiin koulutuksen huomattavasti laajempaan käyttöön. Ennakoitua pienempi rahoitustarve johtaa muutosturvan maksukertoimen ja sitä kautta työnantajille määrättävien muutosturvamaksujen pienentymiseen.
Maksukerroin on laskenut järjestelmän käyttöönotosta lähtien. Vuonna 2023 kerroin oli 2,9, kun vuodelle 2027 ehdotettu kerroin on 1,8. Samalla pienenee myös muutosturvamaksuun sisältyvä taloudellinen ohjausvaikutus irtisanovien työnantajien suuntaan. Toisin sanoen vuosi vuodelta pienenevä maksu ei välttämättä enää ohjaa työnantajia harkitsemaan tarkemmin 55+ -ikäisten irtisanomista.
Peräänkuulutamme edelleen muutosturvakokonaisuuden perusteellista vaikutustenarviointia, ja KEHA-keskuksen selville saama positiivinen työllistymissignaali kannustaa tähän entisestään. Kokonaisuuden täysi potentiaali nähdään käynnissä olevan siirtymävaiheen jälkeen vasta kun muutosturvan edeltäjä, niin sanottu eläkeputki on poistunut rinnalta. Tämä ei kuitenkaan estä palvelun eri osien vaikuttavuuden tutkimista ja kokonaisuuden kehittämistä löydösten pohjalta. Työhön tarvitaan kaikkia toimeenpanijoita, sillä asiakas asioi prosessin aikana niin työvoimaviranomaisen, oman työttömyyskassansa tai Kelan sekä koulutuksen tarjoajan kanssa. Osallistumme mielellämme vaikuttavuuden selvittämiseen kokonaisuuden rahoittajan näkökulmalla.
Tutustu muutosturvan toimeenpanon kehitysmahdollisuuksiin (PDF)
Tutustu KEHA-keskuksen Valtakunnalliseen työvoimapalveluiden tilastokatsaukseen 01–08/2026(työllistyneiden osuus palvelun päättäneistä dialla 49)
